40 000 suomalaista pelaa koukussa

Suomalaisesta aikuisväestöstä kolme prosenttia on ongelmapelaajia. Heistä kolmasosa eli noin 40 000 ihmistä kärsii vakavasta riippuvuushäiriöstä. Heiltä pelit vievät rahat ja vapaa-ajan.

terveys

Peliriippuvaisten terapiaryhmän vetäjä tuntee pelihimon syntyprosessin:

- Kun tulee tappioita, ihmiset lisäävät pelaamistaan ja panostustaan. He kuvittelevat sen johtuvan huonosta tuurista. Todellisuudessa tässä vaiheessa ihminen huomaa, että hän on menettänyt kontrollinsa pelaamiseen, eikä riippuvuus ei ole enää hauskaa. Se on pakonomaista käyttäytymistä, psykologi Marja Pura kertoo.

Pelihimo rinnastetaan toiminnallisiin riippuvuuksiin, kuten pakonomaiseen shoppailuun ja seksiaddiktioon. Pelihimon neurobiologiset syyt ovat osin hämärän peitossa, mutta todennäköisesti taustalla on aivojen palkitsemisjärjestelmän toiminnan häiriö.

- Tunnetumpi riippuvuus on päihderiippuvuus, ja se näkyy ihmisen selkeänä päihtymistilana. Peliongelmaahan ei tunnista. Sehän ei näy päällepäin, Pura vertaa.

Kolmenlaisia ongelmapelaajia

Peliriippuvuus voi periaatteessa iskeä keneen tahansa. On mattimeikäläisiä, joiden elämä on pelaamista lukuun ottamatta kunnossa. Toiset pelaavat paetakseen todellisuutta. Ja on myös niitä, joille pelihimo on vain yksi monista riippuvuuksista.

- Äärimmäisessä tapauksessa, epätoivoisessa eli desperado-vaiheessa ihminen on todella yksin ja hyvinkin velkaantunut. Itsemurha-ajatukset ja -yritykset ovat arkipäivää, Pura kertoo.

Peliongelmat yhdistetään usein miehiin, mutta koukussa voi olla myös nainen. Naiset eivät pelaa niinkään jännityksen takia, vaan hukuttavat negatiiviset tunteensa pakonomaisella pelaamisella.

- Naisten ongelmat rupeavat ilmenemään aikuisiässä. Meillä on nykyään yhä enemmän asiakkaita, jotka ovat nuoria aikuisia naisia. Heitä on aina keski-ikäisiin ja eläkeikäisiin asti, Nuorten päihdeasema Redi 64:ssä työskentelevä Pura sanoo.

Yhä useampi peliongelmainen kertoo pelaavansa internetin rahapelejä, kuten nettipokeria.

- Se on helppoa. Sitä voi tehdä salaa ja kotoa käsin.

Monopolista hyötyä vai haittaa?

Internet on tehnyt rahapelaamisesta globaalia. Suurin osa ongelmapelaamisesta kohdistuu kuitenkin Suomen yksinoikeusyritysten eli Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Fintoton peleihin.

Euroopan unioni suhtautuu nuivasti Suomen rahapelimonopoliin. Oikeutusta järjestelmälle haetaan sillä, että monopoli ehkäisee rahapeliongelmia vapaampaa järjestelmää paremmin.

- Tästä on sitten vastaajasta riippuen erilaisia mielipiteitä, mitä hyvää monopolissa on ja mitä huonoa, Tuukka Tammi kertoo.

- Jos katsoo ongelmien ehkäisyn kannalta, niin kyllähän tämmöinen valtion tai julkisen vallan suorassa kontrollissa oleva järjestelmä ainakin periaatteessa pystyy paremmin puuttumaan ongelmiin.

Kansainväliset tutkimukset eivät kerro rahapelimonopolin paremmuudesta.

- Kansallisesti mitattuna tai isommilla alueilla mitattuna peliongelmien taso näyttää olevan suurin piirtein sama järjestelmästä riippumatta, Tammi sanoo.

Hoito vielä kehittymätöntä

Pelihimoisille on tyypillistä, etteivät he tunnusta ongelmaansa helposti edes itselleen. On arvioitu, että kymmenesosa ongelmapelaajista hakeutuu hoitoon, jota nykyisellään tarjoavat lähinnä päihdepalvelut ja vertaistukiryhmät.

- Hoito- tai apujärjestelmä on aika lailla kehittymätöntä tai olematonta Suomessa. Ei edes kansainvälisen tutkimuksen valossa voida vielä osoittaa, että on yksi tehokas hoitotapa, joka pitäisi ottaa Suomessakin käyttöön. Enemmän nyrkkisääntö on se, että monenlainen hoito on parempaa kuin hoidottomuus, Tuukka Tammi kertoo.

Oulussa peliriippuvaisia on hoidettu ryhmäterapian avulla.

- Olemme keskittyneet kognitiiviskäyttäytymisterapeuttiseen hoitoon, joka yleensäkin on todettu addiktion hoidossa hyvin toimivaksi hoitomalliksi, Marja Pura kertoo.

- Peliriippuvuus on hyvin pitkälle omaehtoista toipumista. Ihminen havaitsee, että hänen suhteensa pelaamiseen ei ole ongelmaton, niin hän voi itse havahtua ja lopettaa pelaamisen.

Lähteet: YLE Akuutti / Matti Ahola