Viikin matalaenergiatalo toimii hyvin - alkukankeuden jälkeen

Helsingin ensi askeleet matalaenergia-kerrostaloasumisessa otettiin hieman horjahdellen. Marraskuussa nollan tienoolla sahannut lämpötila lamaannutti talon lämmitysjärjestelmän. Ongelma on korjattu ja rakennuttaja on nyt taloon tyytyväinen.

Energiatehokkaat talot
Asukkaat säätelevät itse ilmanvaihtoa ja lämmitystäYLE

Talossa säästetään energiaa muun muassa lämmön talteenotolla ja asuntokohtaisilla lämminvesivaraajilla, joiden käytön kukin maksaa omassa sähkölaskussaan. Energiansäästötavoite on suurin piirtein VVO:n laskujen mukaan saavutettu, kertoo yksikönjohtaja Kimmo Rintala.

– Energiaa on kulunut karvan verran yli arvion, mutta silti kokonaisenergiankulutus on 40 prosenttia vähemmän kuin tavallisessa samaan aikaan rakennetussa kerrostalossa. Tähän mennessä energiatehokkaimpaan taloon verratessa kulutusta on 17 prosenttia pienempi kokonaisenergiankulutus kuin tähän mennessä tehokkaimmassa talossa

Rintalan mukaan suurin ongelma Viikissä käytetyissä ratkaisuissa on se, että lämpöä tuotetaan kalliilla sähköllä.

– Vaikka kulutustaso on 40 prosenttia pienempi on energiankustannus vaan 15 prosenttia pienempi. Tähän ongelmaan pitäisi jatkossa löytää ratkaisuja.

Asukkailla alkuvaikeuksia

Asukkaat eivät heti tottuneet käyttämään asuntojen kytkimiä. Lämpö tulee ilmanvaihtokanavista, mutta asukas voi säädellä lämpöä 17 ja 22 asteen välillä. Ilmanvaihto on määrä kytkeä päälle tai pois sen mukaan, onko kotona vai ei. Tehoa voi lisätä ruuanlaiton aikana, tai vaikkapa jos tupa on täynnä vieraita.

Kytkimien käyttöä on seurattu 18 asunnosta kuudessa tarkemmin. Rintalan mukaan osa pitää kytkintä poissa-asennossa, vaikka olisi kotona. Tällöin sisäilma ei ole parasta mahdollista. Talosta ei kuitenkaan tule homepommia, vakuuttaa Rintala.

– On täällä huolehdittu siitä, että ilma sen verran vaihtuu ja kylpyhuoneissa on erikseen lattialämmitys, ettei kosteus pääse kertymään.

Normiohjaukseen kaivataan pitkäjänteisyyttä

VVO:n Rintalan mielestä energiansäästöön liittyvä rakentamisen sääntely on liian nykivää, eikä siten mahdollista rauhallista tuotekehittelyä.

– Nyt tuli 2010 uudet normit, 2012 tulee vielä uudet ja puhutaan, että 2015 tulisi taas. Tämä menee ehkä turhan monessa askeleessa, otettaisiin sitten mieluummin kunnon loikka kerralla.

Yhtenä keinona energiansäästöön kannustamiseen Rintala miettisi ratkaisua, jossa myös lämmityksestä maksettaisiin kulutuksen mukaan huoneistokohtaisesti.

– Siinä on kuitenkin omat vaikeutensa; lämmityskuluihin vaikuttaa se, millä puolella taloa asunto on ja onko se kulmassa vai keskellä ja niin edelleen. Ei se kuitenkaan mahdotonta ole, taitaa vaan meiltä insinööreiltä vielä puuttua rohkeus.

Lähteet: YLE Helsinki