Lastenpsykiatri: Pikkulapsi ei tarvitse harrastuksia

Lastenpsykiatrin mukaan alle kouluikäiset lapset eivät välttämättä tarvitse mitään harrastuksia. Perheen kiireetön yhdessäolo on lapselle tärkeintä. Päivähoidossa olevalle lapselle olisi hyvä, että vanhempi olisi mukana harrastuksessa.

Kotimaa
Äitejä ja vauvoja musiikkileikkikoulussa.
Mika Kanerva

Syksyn lähestyessä monet aivan pientenkin lasten vanhemmat pohtivat kuumeisesti jälkikasvuilleen sopivia harrastuksia. Alle kouluikäisille lapsille on nykyään tarjolla harrastuskerhoja joka lähtöön, vauvamuskarista joogaan ja taaperojumpasta parkouriin.

Lastenpsykiatrin ja perheterapeutin Janna Rantalan mukaan vanhempien ei kuitenkaan tarvitse potea huonoa omaatuntoa, jos lapselle ei ole varattuna paikkaa harrastuskerhossa. Rantala huomauttaa, että alle kouluikäiset lapset eivät välttämättä vielä tarvitse mitään harrastuksia.

- Siteeraan aina lastenpsykiatri Jari Sinkkosta, joka on sanonut, että on erittäin suuri riski, että lapsi, joka ei harrasta mitään, kehittyy aivan normaaliksi aikuiseksi, Rantala nauraa.

Monet pikkulasten vanhemmat eivät kuitenkaan tunnu nielevän tätä. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) eri paikallisyhdistykset tarjoavat pikkulapsille vuosittain noin tuhat eri harrastuskerhoa. Näistä suuri osa on suunnattu 3 - 6-vuotiaille.

Rantalan mukaan alle kouluikäiselläkin voi toki olla harrastuksia. Tärkeintä ei ole lapsen ikä, vaan perheen elämäntapa ja elämäntilanne.

Olisi tärkeää muistaa, että lapsella olisi joka päivä kiireetöntä aikaa oman leikin ja tekemisen rakentamisen ja luomiseen.

- Siinä ei sinänsä ole mitään pahaa, että alle kouluikäinen harrastaa. Mutta olisi tärkeää muistaa, että lapsella olisi joka päivä kiireetöntä aikaa oman leikin ja tekemisen rakentamisen ja luomiseen.

Rantala kehottaa miettimään harrastusta myös lapsen sosiaalisten suhteiden kannalta. Esimerkiksi kotihoidossa ja päiväkodissa olevien lasten tarpeissa voi olla eroja.

- Jos lapsi on alle kouluikäinen ja hän on kotihoidossa eikä ole paljon kontakteja, voi olla hyvä, että hänellä on harrastus, jossa hän tapaa muita lapsia. Jos lapsi taas on päivät hoidossa, olisi hyvä että lapsella olisi yhteinen harrastus vanhemman kanssa.

MLL:n kerhoista vain noin kolmannes on sellaisia, joissa vanhempi voi harrastaa yhdessä lapsen kanssa.

"Lasta pitää kuunnella, jos hän ei halua mennä harrastukseen"

Rantala ei osaa sanoa, kuinka monta harrastusta viikossa olisi sopiva määrä alle kouluikäiselle, koska se riippuu lapsesta ja perheestä. Hänen mukaansa lapsesta kuitenkin huomaa, jos harrastuksia alkaa olla liikaa.

- Lapsi on väsynyt, ehkä itkuinen, haluton ja valitteleva. On tavallista, että lapset kokevat uupumuksen sairauden oireina kuten päänsärkynä tai vatsakipuina. Jotkut lapset voivat olla jotenkin hälytystilassa, niin kuin aikuinenkin, koko ajan ylikierroksilla. Levottomuuskin voi olla oire, että on liian väsynyt.

Olisi aikaa jäädä katsomaan sitä paloautoa sen sijaan, että meillä on kiire johonkin havaintokykyä kehittävään harrastukseen.

Rantalan mukaan yksi aliarvostettu mittari on se, että lapsi sanoo, että hän ei halua mennä harrastukseen.

- Vanhemman pitäisi näin pienen lapsen kohdalla kuunnella sitä. Jos se toistuu ja lapsi on muuten huonosti voivan oloinen, kannattaa miettiä voiko harrastusta pitää tauolla tai lykätä sen aloittamista.

Asiantuntija peräänkuuluttaa pienten lasten elämään kiireettömyyttä. Hänen mukaansa vanhemmat usein aliarvioivat oman merkityksensä lapselle. Hän toivoo, että vanhemmilla olisi enemmän aikaa turhanpäiväiseen olemiseen ja spontaaniuteen.

- Olisi aikaa pysähtyä ja jäädä katsomaan vastaantulevaa koiraa tai paloautoa. Olisi aikaa jäädä katsomaan sitä paloautoa sen sijaan, että meillä on kiire johonkin havaintokykyä kehittävään harrastukseen.