Kotimaisen biodieselin valmistus yskii

Monet biodieselin tuotantohankkeet on hylätty, pistetty jäihin tai ne odottavat EU:n lopullista tukipäätöstä. Lappeenrannassa UPM kuitenkin parhaillaan rakentaa omaa biodiesel-tuotantolaitostaan.

Kotimaa
Kaukas Lappeenranta, biodieseljalostamon työmaa
YLE/Etelä-Karjala

Suomen kunnianhimoiset biodieseltavoitteet horjuvat. Suomeen suunnitellut puuraaka-ainetta käyttävät biodiesel-jalostamot ovat vastatuulessa. Metsäteollisuus pelkää tehdä jättimäisiä investointeja hankkeisiin edes tukien avulla.

UPM:n Kaukaan tehtaalla Lappeenrannassa kuitenkin parhaillaan juntataan paaluja uuden biodiesel-jalostamon perustaksi. UPM:n jalostamo on tällä hetkellä ainoa toisen polven biodiesellaitos, joka on selkeästi toteutumassa Suomessa.

Muut hankeet on hylätty, pistetty jäihin tai ne odottavat EU:n lopullista tukipäätöstä.

Suomen kunnianhimoiset biodieselsuunnitelmat ovatkin törmäämässä todellisuuteen, arvioi kemiantekniikan yliassistentti Kimmo Klemola Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

- Se osaltaan kertoo siitä, että fossiiliset polttoaineet ovat edelleen niin halpoja, että on yksinkertaisesti varsin kallista tehdä esimerkiksi puusta tällaista biodieseliä.

Stora Enso ja Neste oil luopuivat hankkeestaan. Samoin Metsäliitto. EU:n alustavalle tukilistalle päätynyt Vapon Kemin laitoskin vaikuttaa epävarmalta.

UPM kuitenkin jo rakentaa biodiesellaitosta ja jopa ilman yhteskunnan tukia. Mistä on kysymys?

- Lappeenrannan hanke poikkeaa merkittävästi energiapuuhun pohjautuvista biojalostamoista. Prosessi on huomattavasti yksinkertaisempi, raaka-aine on nestemäinen mänty-öljy. Sen lisäksi investointi on huomattavasti pienempi kuin energiapuuhun pohjautuvissa hankkeissa, sanoo UPM:n biopolttoaineiden tutkimuspäällikkö Jaakko Nousiainen.

Mutta onko suomalaisesta puusta tehty biodiesel kuitenkaan paras vaihtoehto korvaamaan ulkomaisia fossiilisia polttoaineita?

- Jos ajatellaan, että sama puumäärä laitettaisiin rakennusten lämmittämiseen ja korvattaisiin siellä lämmitysöljyä, joka on käytännössä samaa kuin dieselöljy, niin me pystytään samalla puumäärällä korvaamaan noin kaksi kertaa enemmän tuontiöljyä, arvioi Kimmo Klemola.

Suomi on kuitenkin jo sitonut kätensä asiassa.

- EU:n tavoite liikennekäytön biopolttoaineille on 10 prosenttia ja Suomen tavoite on 20 prosenttia. Jotta nämä tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uusia kehittyneitä polttoaineita. Ja tässä on suomalaiselle raaka-aineelle selvä mahdollisuus, Jaakko Nousiainen luonnehtii.