Juuso Myllyrinne: Kolme kiellettyä mielipidettä

Suomi on vapaa maa. Täällä saa reilusti olla sitä mieltä mitä on. Melkein. On näet olemassa kolme sellaista mielipidettä, joita ei saa tunnustaa julkisesti, varsinkin jos sattuu olemaan poliitikko. Nämä ajatukset pitää kätkeä sisällensä ja hautoa vain yön pimeinä tunteina.

Yle Blogit
Juuso Myllyrinne.
E. Andre

1) Nato on tosi jees, koska emme oikeasti pysty puolustamaan Suomea.

Olisi hienoa, että meillä olisi edes jotain mahdollisuuksia puolustautua ainoaa realistista uhkakuvaamme vastaan. Talvisodan henkeen luottaminen on yhtä hyvä puolustussuunnitelma, kuin se että suljetaan silmät ja toivotaan todella lujaa, ettei mitään tapahdu.

Ihan oikeasti, meillä ei ole mitään mahdollisuuksia puolustautua modernia hyökkääjää vastaan itseksemme.

Nato on kahdesta vaihtoehdosta vähemmän huono, mutta mahdollistaisi ammattiarmeijan kautta sen, että pääsisimme keskiaikaisesta tavasta pakottaa vain yhden sukupuolen edustajat vuodeksi pakkotyöhön, vankilaan tai sotaväkeen.

Nato on vakuutus. Ja vakuutuksen ostaminen harmittaa aina, paitsi silloin kuin vahinko sattuu kohdalle.

2) Vihreänä ihmisenä kannatan ydinvoimaa, koska kaikki muut vaihtoehdot ovat huonompia.

Fukushiman ydinvoimaonnettomuus oli seitsenportaisella ydinvoimalaonnettomuuksia luokittelevalla asteikolla täysi seiska (siirryt toiseen palveluun). Eli homma meni niin huonosti kuin voi vaan mennä.

Onnettomuuden seurauksena on arvioitu, että noin 130 ihmistä kuolee Japanissa syöpään (siirryt toiseen palveluun). Vaikka 130 ihmistä on tietysti paljon, niin Kiinassa kuolee hiilikaivosonnettomuuksissa yksistään 20 000 ihmistä vuodessa (siirryt toiseen palveluun). Puhumattakaan siitä kuinka moni ihminen ympäri maailman kuolee ilmansaasteisiin, jotka aiheutuvat fossiilisista polttoaineista.

Ydinvoima on globaalissa mittakaavassa pienehkö haitta, jos hommat menevät aivan päin helvettiä, mutta fossiiliset polttoaineet ovat koko planeetan kattava valtava ongelma, jos asiat menevät juuri niin kuin niiden pitääkin mennä.

Todellinen ympäristön ystävä kannattaa ydinvoimaa. Mutta ei siis sano sitä, koska niin ei saisi ajatella.

3) Suomessa pitäisi olla kuolemantuomio tai ainakin oikea elinkautinen.

Kuolemantuomio on kamala asia, koska se on peruuttamaton. Olisi hirveää teloittaa joku ja huomata, että ei perhana, sehän olikin syytön. Mutta voitaisiinko sopia, että kuolemaan tai loppuiäksi vankilaan voidaan tuomita vasta vaikka parin-kolmen raa’an murhan jälkeen. Olisi aika epätodennäköistä, että useammasta murhasta tuomittu olisi ihan syytön.

Tiedättekö, esimerkiksi silloin, kun joku poliisipuvussa lahtaa seitsemisenkymmentä lasta heidän kesäleirillään. Silloin ei ole ehkä oikein, että tämä joku ensikertalaisena massamurhaajana ja hyvien ruokatapojen vuoksi pääsee pois vankilasta esimerkiksi kahdessatoista vuodessa (siirryt toiseen palveluun).

Ymmärrettävästi Suomessa puhutaan vankeinhoidosta, eikä rangaistuslaitoksista, mutta joissain tapauksissa olisi syytä enemmän rangaista ja vähemmän hoitaa.

Tässä siis mielipiteet, joita ei saa tunnustaa Suomessa - ei edes terapeutilleen, puolisolleen tai dominalleen. Sanomattakin on selvää, etten minä ole tätä mieltä. Sehän olisi hullua.

Juuso Myllyrinne
Kirjoittaja on töissä mainostoimistossa New Yorkissa ja häntä voi seurata twitterissä nimellä @juuuso. (siirryt toiseen palveluun)