Rovaniemi yhtiöittää vesilaitoksen?

Rovaniemen kaupunki pohtii taas, kannattaisiko Napapiirin Vesi -liikelaitos yhtiöittää ja yhdistää Rovaniemen Energia Oy:hyn. Rovaniemen virkamiesten vastaavat suunnitelmat eivät ole aiemmin saaneet kannatusta.

talous
Venttiilin hana Kankaan tehtaalla.
Arvo Vuorela / Yle

Rovaniemen kaupunginvaltuusto käsitteli valtuustoseminaarissa syyskuun puolivälissä kaupungin talouden tilannetta ja linjauksia. Kaupunginjohtaja Esko Lotvosen mukaan yksi mahdollinen linjaus on se, että Napapiirin Vesi yhdistettäisiin Rovaniemen Energiaan joko yhdeksi yhtiöksi tai sen tytäryhtiöksi.

- Meidän pitää tässä kaupunkikonsernissa katsoa sellaisia ratkaisuja, jotka toisivat kestävyyttä ja turvaa eli taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä.

Rahaa yhtiöittämisestä syntyisi Lotvosen mukaan säästöjen lisäksi myös muun muassa sitä kautta, että Rovaniemen Energia voisi avustaa vesiyhtiötä niillä rahoilla, jotka se nyt maksaa voitoistaan verona valtiolle.

Tällä hetkellä selvitellään mahdollista kauppahintaa. Iso hintalappu toisi kaupungille investointivaraa muihin kohteisiin mutta rasittaisi uuden yhtiön toimintaa.

- Sinänsähän tässä kaupassa ei kilahda euroja kaupungin suoraan kassaan, vaan kyse on lähinnä tasearvoissa näkyvästä ylijäämästä, jolla voidaan varautua tuleviin investointeihin. Mutta kyllä tästä toimenpiteestä pitää olla myös ihan konkreettisia ja taloudellisia hyötyjä, ja siinä puhutaan sitten jo ihan oikeista euroista.

Rahaa investointeihin ja remontteihin

Vedenkuluttajaa ja veronmaksajaa kiinnostaa luonnollisesti se, kummalla tavalla saadaan nykyistä halvempaa vettä. Lotvosen mukaan vesi ei halpene kummallakaan tavalla - kyse on ennemminkin siitä, kummalla tavalla tulevat isot putkiremontit nostavat vähemmän veden hintaa.

- Tällä toimenpiteellä voitaisiin hidastaa veden hinnan nousua. Vanhalla järjestelmällä on vaarana, että vesi kallistuu enemmän, koska yhtiöittämisestä pitäisi syntyä sellaisia etuja, joista kertyy rahaa.

Joka tapauksessa Rovaniemellä on luvassa iso lasku remonteista, joita joudutaan tekemään rapistuvaan putkiverkostoon. Nyt rahaa menee viitisen miljoonaa euroa vuodessa, mutta summa kasvaa jatkossa, sanoo Lotvonen.

- Summa joudutaan nostamaan lähivuosina 8-11 miljoonaan euroon vuodessa, ja siihen tarvitaan vähän leveämpiä hartioita.

Löytyykö poliittinen tahto?

Rovaniemellä on huonoja kokemuksia yhtiöittämisestä viime ajoilta. Kunta-asunnot Oy:n piti poistaa Rovaniemen vuokra-asunto-ongelma, mutta toisin kävi. Vesilaitosten yhtiöittämisestäkin on Suomessa hyvin monenlaisia kokemuksia hyvistä huonoihin.

- Olemme pyytäneet molemmilta organisaatioilta näkemyksiä siitä, millaisilla reunaehdoilla yhdistäminen voitaisiin toteuttaa kestävästi ja kannattavasti. Meidän tarkoituksemme on ottaa oppia niistä vastaavista hankkeista Suomessa, joissa on onnistuttu hyvin, jotta se hyödyttää kaupunkilaisia.

Rovaniemellä on pyöritelty aiemminkin ajatusta vesilaitoksen yhtiöittämisestä, mutta virkamiesten ehdotukset ovat kaatuneet viimeistään valtuustosalissa. Lotvonen ei haluakaan veikata, toteutuuko yhtiöittäminen tälläkään kertaa.

- Mutta nämä asiat pitää katsoa avoimesti ja rohkeasti ja tehdä mahdollisimman nopeita päätöksiä. Kyllä kaupunkikonsernin talouden tila jo edellyttää, että tällainen kohtuullisen pitkään valmisteltu asia saadaan ihan oikeasti eteenpäin.