Vauvojen lyhyt imetysaika huolestuttaa kätilöitä

Nykyisten suositusten mukaan vauvojen tulisi saada pelkästään rintamaitoa kuuden kuukauden ikäisiksi. Suomalaisäideistä puolivuotiaita ruokkii pelkästään rintamaidolla ainoastaan kuusi prosenttia. Kätilöliitossa hiotaan parhaillaan imetysstrategiaa.

terveys
vauva imee rintaa
Yle

Kätilöliitossa pohditaan uusia keinoja, jotta suomalaisäidit imettäisivät entistä pidempään.

Nykyisten suositusten mukaan vauvojen tulisi saada pelkästään rintamaitoa kuuden kuukauden ikäisiksi. Suomalaisäideistä puolivuotiaita ruokkii pelkästään rintamaidolla ainoastaan 6 prosenttia. Kätilöliitossa pohditaankin uusia keinoja, jotta suomalaisäidit imettäisivät entistä pidempään. Ideointiin on osallistunut porilainen kätilö ja imetysohjaaja Eliisa Karttunen.

Nopeammin pääsee timmiin kuntoon, kun imettää.

Kätilö, imetysohjaaja Eliisa Karttunen

- Ihanaa olisi nähdä esimerkiksi televisiossa imetysmainoksia. Olemme myös suunnitelleet Täällä saa imettää -kampanjaa. Kahvilat, virastot ja yritykset voisivat hakea Kätilöliitolta Täällä saa imettää -sertifikaatin ja laittaa sen oveen tai ikkunaan merkiksi imetysmyönteisestä ilmapiiristä.

Muissa Pohjoismaissa imetetään pidempään

Suomessa vauvoja imetetään selvästi lyhyemmän aikaa kuin muissa Pohjoismaissa. Maailmanlaajuinen suositus on 2-vuotiaaksi. Suomessa tavoite on nykyään 6kk - 1 vuosi.

- On selvä asia, että imetys on osa vauvan normaalia elämää, mutta äidillä vapaus valita, haluaako hän imettää. Tutkimusten mukaan 99 prosenttia naisista haluaa imettää, mutta syystä tai toisesta imetysaika jää meillä aika lyhyeksi.

Karttusen mukaan on vauvan etu, että imetys jatkuu pidempään.

- Neuvoloissa voisi saada enemmän tukea pidempään imetykseen.

Korvikkeet viimeinen vaihtoehto

Karttunen arvelee, että vanhemmilla on osittain virheellinen mielikuva korvikkeista.

Kahvilat ja virastot voisivat hakea Kätilöliitolta Täällä saa imettää -sertifikaatin.

Kätilö, imetysohjaaja Eliisa Karttunen.

- Ajatellaan, etteivät ne vaikuta imetykseen. Todellisuudessa jo yhdestäkin korvikeateriasta voi lähteä liikkeelle oravanpyörä, jota äiti ei enää saa poikki. Mielestäni kiinteän ruuan ja vastikkeen pitäisi olla viimeinen vaihtoehto.

Karttusen mukaan äidit ja perheet jäävät turhan usein myös vaille tukea, kun ongelmia ilmenee. Myös ulkoiset paineet, kuten muut äidit tai omien vanhempien asenne vaikuttavat.

- Jos ulkonäköasioista puhutaan, totuus on, että nopeammin pääsee timmiin kuntoon, kun imettää. Vartalo ja keho palautuu nopeammin. Imetys kuluttaa energiaa.

Satakunnassa apua voi hakea keskussairaalan imetyspolilta, johon pääsee soittamalla ilman lähtetettä. Karttunen muistuttaa, että keinoja ongelmien ratkaisemiseksi on. Hän haluaa kuitenkin muistuttaa, että aina imettäminen ei avusta huolimatta onnistu.

-Se ei tee kenestäkään huonoa äitiä.