Roskiksesta väriä elämään

Bioroskiksesta löytyvät kahvinpurut, banaanin, sipulin ja mandariininkuoret antavat luonnonläheistä väriään kankaisiin tai vaikka paperille.

ilmiöt
Biojäteastia.
Heli Kaski / Yle

Osaava ja viitseliäs ihminen voi taikoa omin käsin uutta väriä elämäänsä - kunhan ei pelkää liata käsiään. Väriaineet löytyvät nimittäin yllättävän läheltä - biojäteasiasta. Tekstiilitaiteilija Ulla Lapiolahti on vuosikaudet käyttänyt biojätteitä lankojen, kankaiden ja paperin värjäämiseen.

- Biojätteestä saa halutessaan myös painoväriä, jolla voi painaa kuvioita kankaaseen tai vaikkapa valokuvapaperiin, Lapiolahti kertoo.

Rohkeasti dyykkaamaan

Ihmisestä ja taloudesta riippuen biojäteastiasta voi löytyä vaikka mitä väriaineen materiaaliksi. Yleisin suomalaisessa taloudessa on varmasti kahvinpurut, siististi suodatinpussiin pakattuna.

- Kahvi on itse asiassa hyvä värin lähde. Se antaa rusehtavaa väriä, joka sietää erityisen hyvin valoa, Lapiolahti tietää.

Myös banaaninkuoret luovuttavat itsestään rusehtavaa väriä. Biojätteistä saatavat värit ovat yleensäkin hyvin maanläheisiä. Pelkkään ruskeaan ei kuitenkaan tarvitse tyytyä. Esimerkiksi mandariinista tai appelsiinista saa kellertävää väriä.

Keltasipulin väri on jo suorastaan voimakkaan keltainen. Tummanruskeaa puolestaan saadaan kiivi-hedelmästä, kunhan se ensin kuivataan. Väri riippuu myös väriaineen - eli biojätteen - määrästä.

Yllättäviä elämyksiä

Yllättäviäkin värejä biojätteiden seasta löytyy. Esimerkiksi punasipulinkuori, jonka voisi kuvitella antavan punertavaa tai violettia väriä, luovuttaakin vihreää väriä.

- Olen värjännyt kankaita ja lankoja luonnonväreillä jo 15 vuotta, ja yhä edelleen ne jaksavat yllättää. Se on ihanaa, aivan kuin saisi joululahjoja, Ulla nauraa

Värejä voi myös muunnella. Esimerkkinä mainitun punasipulin vihreän värin saa muutettua sitruunan tai muun happaman aineen avulla miltei vaaleanpunaiseksi.

Sipulin ja punasipulinkuoret ovatkin hyvä raaka-aine aloittelevalle värjääjälle, sillä ne luovuttavat määräänsä nähden paljon väriä, neuvoo Ulla.

Tee-se-itse

Kankaiden ja lankojen värjäys on vain yksi esimerkki siitä, miten kaikenlainen kierrätyshenkinen puuhailu ja "tuunaaminen" nostaa päätään. Väripurkin saa kyllä valmiina kaupastakin, mutta nykyään monet haluavat käyttää perinteisempiä menetelmiä.

- Tämä luonnonvärjäys menee samaan sarjaan kaiken muunkin "slow life" -ajattelun ja käsillä tekemisen kanssa, joka on tekemässä paluuta, Lapiolahti arvelee.

Itsekin blogia kirjoittava Lapiolahti näkee, että internet on helpottanut tiedonjakamista tee-se-itse -henkisten ihmisten kesken, joita on yhä enemmän.

Värit tuovat ystäviä

Ulla Lapiolahti suhtautuu väreihin intohimoisesti. Kansalaisopistolla värjäyskursseja pitänyt tekstiilitaiteilija näkee, että värit tarjoavat hänelle paitsi elämyksiä, myös yhteisen harrastuksen kautta hyviä ystäviä ja ihan konkreettista työtäkin.

Vaikka värit hänelle tärkeitä ovatkin, ei Lapiolahti suostu pistämään niitä mihinkään tärkeysjärjestykseen.

- Olen kaikkiruokainen värien suhteen, eikä minulla ole edes lempiväriä, tekstiilitaiteilija kertoo.