Meänkielen taito on rapistunut

Tuoreen tutkimuksen mukaan meänkielen taito on hypännyt Ruotsissa lähes kahden sukupolven yli. Eurooppalaisen ELDIA-tutkimuksen mukaan suurin osa meänkielen puhujista on yli 65-vuotiaita ja mitä nuoremmasta ikäluokasta on kysymys, sitä vähemmän löytyy kielen osaajia.

Kotimaa
Torneusgårdenin lapsia

Övertorneålla, ihan Suomen rajan tuntumassakin on havahduttu meänkielen elvyttämisen tarpeeseen. Kunnassa on meneillään vähemmistökieliprojekti, joka tähtää lasten kielitaitojen vahvistamiseen.

Hiljattain Övertorneån ja Ylitornion erityiskoulut julkaisivat esimerkiksi keittokirjan, jossa reseptit on myös meänkielellä. Lisäksi vähemmistökielilähettiläs käy leikittämässä lapsia päiväkodeissa ja kouluissa, joihin on jaettu myös meänkielisiä kirjoja.

- Mie näen sen näin, että kieli säilyy, ja siihen herrää kiinnostus ja uteliaisuus, niin se on tärkeää, että se tehdään atraktiiviseksi, vähemmistökielilähettiläs Sari Oja sanoo.

- Vaikka lapset ei sitä aktiivisesti käyttäiskään, niin oisi jonkulainen tunne siihen kieleen kuitenkin, että se ei mithään aivan outoa, et ne tietää, että tämä kuuluu meille, hän jatkaa

Kieli alkaa olla uhanalainen

Kieli on alkanut vaihtua meänkielisillä alueilla jo 50-luvulla, kun vanhemmat alkoivat puhua lapsilleen ruotsia meänkielen sijasta. Tuolloin ei osattu ajatella, että kieli todellakinvaihtuu ja on vaarassa kadota kokonaan.

Vielä ei olla siinä tilanteessa, että hoksattaisiin vaatia niitä keinoja, mitä tilanne vaatisi, jos meänkieli haluttaisiin säilyttää.

Laura Arola

Tilanne on äitynyt vakavaksi, sillä suurin osa meänkielen puhujista on yli 65-vuotiaita ja mitä nuoremmasta ikäluokasta on kysymys, sitä vähemmän löytyy kielen osaajia. Alle 40-vuotiaita meänkielen puhujia on enää harvassa.

- En tiiä kovinkaan monta lasta, joka kasvaisi kotona meänkieliseksi äidinkieleksi. Niitä, jolle kotona puhuttaisiin jotenkin systemaattisesti meänkieltä, niitä ei ole kovinkaan montaa, sanoo tutkija Laura Arola Oulun yliopistosta.

- Eli jos kuitenkin puhutaan, että kyseessä on iso, monen kymmenen tuhannen vähemmistö ja lapsia on ehkä kourallinen, niin onhan se tilanne tosi vakava, Arola toteaa.

Järeämmät keinot käyttöön

Meänkielen vahvistamiseksi on tehty töitä 80-luvulta lähtien, mutta se ei riitä takaamaan kielen säilymistä.

Laura Arolan mukaan kielen säilyttäminen vaatii tähän astista järeämpiä keinoja. Hän korostaa, että kielen oppimiseen on kaksi tapaa, se joko opitaan kotona tai täysin vähemmistökielisessä päiväkodissa.

- Tämmöistä täysin meänkielistä päivähoitoa ei ole vielä kukaan lähtenyt vaatimaan eli vielä ei olla siinä tilanteessa, että hoksattaisiin vaatia niitä keinoja, mitä tilanne vaatisi, jos meänkieli haluttaisiin säilyttää, Arola sanoo.