Mikä ihmeen metropolihallinto?

Metropolihallinto pyörii uutisissa kiihtyvällä tahdilla, mutta mitä se oikein tarkoittaa? Onko siinä mitään järkeä? Metropolialueen esiselvitys pyörittelee lähinnä kahta eri asiaa, kuntaliitoksia ja metropolihallintoa. Jos tehdään mittavia kuntaliitoksia, ei tarvita ehkä lainkaan metropolihallintoa ja toisin päin - jos kuntaliitoksia ei tapahdu, tulee alueelle vahva metropolihallinto.

Kotimaa
Kuntaliitosten kanssa samanaikaisesti valmistellaan myös kuntalakiuudistusta, valtionosuusuudistusta sekä sosiaali- ja terveysalueuudistusta.
Yle

Liitoksista puhuttaessa suurimmalla osalla Uudenmaan kunnista nousee karvat pystyyn. Vapaaehtoinen yhdistyminen ei ainakaan näytä onnistuvan. Koska kuntaliitospäätökset tuntuvat junnaavan paikoillaan, voitaisiinkin siirtyä keskustelemaan toisesta vaihtoehdosta, metropolihallinnosta.

Poliitikot pitivät aihetta yllä puheissaan jo ennen viime syksyn kuntavaaleja, jolloin sana "metropolihallinto" toimi sopivan epämääräisenä vastauksena kaikkiin kysymyksiin mahdollisista kuntaliitoksista.

Ja epämääräinen se vähintään onkin, sillä "metropolihallintoa" ei ole olemassa. Ongelmana on, että kukin puhuja voi ymmärtää sen omalla tavallaan. Toisaalta, koska mallia ei vielä ole, sen muodostumiseen voi vielä vaikuttaa. Seuraavaksi puhutaan siitä mikä ja mitä metropolihallinto voisi olla.

Metropolihallinto jyräisi Uudenmaan liiton sekä tukun kuntayhtymiä

Tällä hetkellä Suomessa on kolme hallinnon tasoa. Ylimmällä tasolla on valtionhallinto, jossa valtaa käyttää kansan vaaleissa valitsema eduskunta. Se säätää lait ja tekee valtion budjetin. Seuraavalla tasolla on maakuntahallinto, meillä päin Uudenmaan liitto. Se on kuntayhtymä, jonka ylin päättävä elin on maakuntavaltuusto.

Maakuntavaltuuston jäsenet tulevat osallistujakuntien kunnanvaltuutettujen joukosta. Maakuntaliittojen lailla määrättyjä tehtäviä ovat muun muassa maakuntakaavojen, maakuntasuunnitelmien ja maakuntaohjelmien laatiminen. Alimmalla ja kansalaisia lähimmällä tasolla on kunnallishallinto. Päätäntävalta on kuntavaaleissa valitulla kunnan- tai kaupunginvaltuustolla.

Koska alinta hallintotasoa, eli kuntia ei saada yhdistymään, esitetään metropolialueella muutosta maakuntatasolla. Uusi metropolihallinto siis käytännössä korvaisi Uudenmaan liiton.

Metropolihallinto saisi rahoituksen todennäköisesti samalla tavalla kuin Uudenmaan liitto, eli rahat kerättäisiin sen osakaskunnilta. Maakuntajohtajan sijaan tulisi metropolijohtaja ja maakuntavaltuuston korvaisi metropolivaltuusto. Kyseessä ei kuitenkaan olisi vain nimenmuutos.

Metropolihallinto söisi myös nykyiset kuntayhtymät ja yhteiset organisaatiot, kuten HSL:n ja HSY:n.

Mitään ei ole kuitenkaan vielä sovittu, joten kaikki edellä mainittu on vasta kaavailun asteella. Monimutkaisemmaksi asia muuttuu, kun pohditaan vaikkapa metropolihallinnon kokoonpanoa, rahoitusmallia tai osallistujakuntien vaikutusmahdollisuuksia.

Metropolihallinto käyttäisi maankäytön, asumisen ja liikenteen valtaa

Metropolihallinnolle on suunniteltu maakuntahallitusta huomattavasti laajempia tehtäviä ja valtuuksia. Tärkeimpinä ns. MAL-asiat eli maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät asiat. Maankäytön osalta se muun muassa laatisi metropolikaavan. Se ei nykyisen maakuntakaavan tavoin olisi vain mahdollistava kaava, vaan se sisältäisi myös toimenpidepäätöksiä. Käytännössä se olisi siis sitovampi.

Asumisen osalta metropolihallinnolle siirtyisi muun muassa vuokra-asuntotuotannosta huolehtiminen ja asukkaiden valinta. Liikenne on osa-alue, johon metropolihallinnon toivotaan tuovan erityistä selkeyttä. Metropolihallinto saisi hoidettavakseen niin joukkoliikenteen kuin liikenneväylätkin ja mahdollisesti joitain aiemmin valtiolle kuuluneita tehtäviä.

Nykyiseen Uudenmaan liittoon verrattuna metropolihallinto saisi lisämuskelia myös niin, että se saisi oikeuden tehdä aloitteita kuntaliitosselvityksistä. Nyt näin voi tehdä vain valtio tai kunta.

Innostuksen puute uhkaa sekä päättäjiä että äänestäjiä

Metropolihallinnon ylin päättävä elin olisi suorilla vaaleilla valittava metropolivaltuusto. Tämä tietäisi kansalaisille ylimääräisiä vaaleja aikana, jolloin uurnilla käydään jo hyvin laiskasti. Jotta edustus koko metropolialueelta saataisiin taattua, pitäisi vaalipiirit määritellä uudelleen. Metropolihanke herättää monissa pelkoja keskusjohtoisuudesta – eikä aivan suotta. Kuinka paljon edustajia tulisi raja-alueilta, vaikkapa Pornaisista, kun metropolivaltuuston on arvioitu koostuvan noin sadasta jäsenestä?

Ketä metropolivaltuustoon valittaisiin? Monet poliitikot helisevät jo nyt eduskuntatyön, kunnallispolitiikan tai molempien vaatimusten alla. On myös hyvä miettiä mitä vahva metropolihallinto tekisi kunnallispolitiikalle? Jos kunnallispolitiikan vastuita vähennetään, tuleeko siitä jämäsarja, jonne metropolihallinnon pudokkaat jäävät pohtimaan koulujen ja kirjastojen toimia?

Metropolihallinto tuo muassaan suuren riskin siitä, että kuntalaiselle tärkeitä päätöksiä tehdään yhä kauempana ja niihin osallistuminen vaikeutuu entisestään.

Kuka maksaa?

Metropolihallinto on tarkoitus rahoittaa, kuten nykyinen maakuntahallintokin, sen jäsenkuntien kukkaroista. Metropolihallinto kuitenkin olisi huomattavasti suurempi organisaatio kuin nykyinen Uudenmaan liitto, joten pelko kasvavista kustannuksista on aivan aiheellinen ainakin lyhyellä aikavälillä.

Jos Uudenmaan maakuntaliitto häviäisi, mistä löytyisi koti metropolialueen ulkopuolisille kunnille? Näitä ovat lännessä Karkkila, Lohja, Siunto, Hanko, Inkoo ja Raasepori ja idässä Askola, Myrskylä, Pukkila, Porvoo, Lapinjärvi ja Loviisa. Se on noin 180 000 tuhatta ihmistä ilman maakuntahallintoa, ei ihan mitätön asia tämäkään.

Metropolihallinnon toimivuudesta, toteutetaan se missä muodossa hyvänsä, ei ole mitään takeita. Monilla on toki se tunne, että jotain pitää tehdä. Mutta onko tästä suunnitellusta uudelleenjärjestelystä jotain hyötyä? Sen tiedämme vasta vuosien, jollei vuosikymmenien päästä. Suomessa on perinteisesti tykätty purnata ylhäältä tulevista, käsittämättömistä määräyksistä. Metropolihallinnosta on mahdollisesti tulossa jälleen yksi sellainen. Tosin sillä erolla, että nyt asiasta ehtii vielä ilmaista mielipiteensä.