Mikkelin Luomuinstituutti ryhtyy luomukumouksen tienraivaajaksi

Luomutuotteita ruokakassiin etsivä joutuu joskus tekemään pitkän kierroksen. Vielä pitemmäksi kierros muuttuu, jos yrittää saada luomukassiinsa vain kotimaisia tuotteita. Uusi instituutti kokoaa kaiken kotimaisen luomun sateenvarjonsa alle.

Kotimaa
Pirjo Siiskonen
Pirjo SiiskonenSatu Haapanen / Yle

Luomuinstituutin ovat perustaneet Helsingin yliopisto ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Koordinaatioyksikkö on Mikkelissä.

Instituutin johtajaksi valittu professori Pirjo Siiskonen kertoo opetuksen tapahtuvan edelleen yliopistossa. Luomuinstituutin antama opetus on aikuiskoulutusta ja täydennyskoulutusta.

- Mutta erityisesti lähdemme liikkeelle tutkimuksen vahvistamisesta ja tutkimustoiminnan kehittämisestä, verkostoimisesta ja kansainvälistämisestä.

Yhteiskuntatieteellistä tutkimusta

Nykyisellään luomututkimus on keskittynyt kasvintuotannon tutkimukseen, uuden instituutin on vahvistettava erityisesti elintarvikeprosessien luomututkimusta sekä yhteiskuntatieteellistä luomututkimusta. Yhteiskuntatieteellinen tutkimus tarkoittaa esimerkiksi kuluttajakäyttäytymisen, ihmisten asenteiden sekä politiikan tutkimusta.

Pirjo Siiskonen korostaa, että liiketoimintanäkökulma on myös tärkeä ja sitä tullaan vahvistamaan. - Kun luomuraaka-ainetta jalostetaan prosessoiduiksi tuotteiksi, ei voida käyttää niitä lisäaineita, joita tavanomaisissa prosesseissa käytetään. Kuitenkin tietty säilyvyysaika on turvattava ja kehitettävä uudenlaisia prosesseja.

- Meidän on saatava kotimainen luomutuotanto kasvuun ja nousuun, jotta voisimme syödä kotimaassa tuotettua luomuruokaa. Pyrimme auttamaan tuottajia ja saamaan lisää tuottajia alalle. Autamme myös liiketoiminnan kehittämisessä sekä yrittäjyyden kehittämisessä.

Luomun näyteikkuna

Luomuinstituutin tutkimusohjelma ei lähde tutkijoiden määrittelemistä tutkimustarpeista, vaan niitä kysytään elinkeinoelämältä ja toimijoilta ketjun eri vaiheissa. Tutkimusohjelmaa kehitetään yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.

Professori Siiskonen pitää eteläsavolaisen luomutuotannon lähtökohtia hyvinä.

- Emme lähde tyhjästä liikkeelle. Etelä-Savo on jo vuosikymmeniä ollut yksi edelläkävijöistä ja täällä on uskottu luomun mahdollisuuksiin.

- Meillä on etumatkaa muuhun maahan. Toivottavasti instituutti Mikkelistä hyödyttää alkuun nimenomaan oman maakunnan tuottajia. Toivomme, että tutkimusta voitaisiin tehdä pitkälti Etelä-Savossa, jolloin tilat ja yritykset hyötyvät tutkimuksesta välittömästi ja sitten tietoa voi siirtää muuhun maahan ja maailmaan.

- Eteläsavolainen luomuketju voisi toimia näyteikkunana muulle maalle ja maailmalle. Voisimme jatkossa järjestää tila- ja yritysvierailuja sekä tuoda vieraita katsomaan, miten hienosti asiat ovat Etelä-Savossa, kaavailee Siiskonen.

Luomutarjonta vaihtelee

- Tulevaisuuden potentiaali on nuorissa viljelijöissä, Siiskonen sanoo.

- Tarjonnasta puuttuu paljon aluelähtöisiä tai edes kotimaisia luomujalosteita. Liha- ja maitotaloustuotteiden kotimainen tarjonta on vielä aika niukkaa ja olemme liian paljon tuonnin varassa.

Kotimaisen luomun tarjonta on helppo todeta kävelemällä itse myymälään. Kananmunista ja puurohiutaleista on hyvä tarjonta. Luomujuustoja on niukasti, juureksia vaihtelevasti.

Luomutuotteiden hinta nousee joskus ostamisen esteeksi. Erityisesti kotimainen luomutomaatti on kallis.

Pirjo Siiskonen kehottaa tosin miettimään, pitääkö luomutomaattia saada ympäri vuoden vai pitäisikö ostoskori joka tapauksessa täyttää sesonginmukaisilla tuotteilla.