Gaussin käyrä yo-kirjoituksissa joutaisi historiaan

Vaativat yo-aineet kärsivät kirjoittajien määrän lopahtamisesta. Samaan aikaan helpoissa aineissa rikotaan ennätyksiä. Gaussin käyrä ohjaa lukiolaisia tekemään valintoja varman päälle.

Kotimaa
Taulukko.
Yle Uutisgrafiikka

Menestystä ylioppilaskirjoituksissa on perinteisesti mitattu Gaussin käyrällä. Se määrittelee, että ylioppilaslakkia havittelevista opiskelijoista viidelle prosentille annetaan paras arvosana ja viiden prosentin on tyytyminen huonoimpaan. Loput sijoittuvat sille välille, vaikka väkisin. Ylioppilaslautakunnan puheenjohtajan Patrik Scheininin mukaan Gaussin käyrä on väärä mittari ohjaamaan kokeiden arviointia.

- Gaussin käyrästä olisi pitänyt luopua jo kauan aikaa sitten. Se lakkasi olemasta hyvä peruste arvosanojen jakautumiselle siinä vaiheessa, kun siirryttiin aineiden valinnaisuuteen. Käyrä on helppo ratkaisu silloin, kun kaikki kirjoittavat samat aineet, mutta ne ajat ovat kaukana takanapäin, Scheinin painottaa.

Gaussin käyrä ajaa taktikointiin yo-kirjoituksissa

Ylioppilaslautakunnan puheenjohtaja harmittelee, että osassa aineita vaatimukset hyviin arvosanoihin ovat muuttuneet kohtuuttoman koviksi ja toisissa aineissa liian lepsuiksi, kun kaikki suoritukset pakotetaan samalle käyrälle. Se on johtanut kehitykseen, jossa kirjoittajat ovat kaikonneet pois vaativista aineista.

- Uuden mittarin löytyminen on kriittinen asia yo-kirjoitusten tulevaisuuden kannalta. Vaikeimmat kokeet ovat tällä hetkellä pitkä ranska ja saksa. Näiden maiden lähetystöt ovat jo esittäneet huolensa kutistuvista kirjoittajamääristä, Scheinin kertoo.

Into kirjoittaa myös useita muita kieliä on laskussa. Sen ovat kokeneet nahoissaan niin ruotsin kieli kuin venäjän kielikin. Ainoa valopilkku on espanjan kirjoittajien määrän kasvu.

- Elinkeinoelämä on jo huomauttanut eurooppalaisten kielten suosion kurjistumisesta, Scheinin mainitsee.

Hyvä arvosana on kiven alla myös pitkässä matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa.

- Olemme havainneet, että pitkän matematiikan opiskelijat pelaavat yhä enemmän varman päälle ja kirjoittavat lyhyen matematiikan. Se taas huonontaa lyhyen matematiikan opiskelijoiden mahdollisuuksia pärjätä yo-kirjoituksissa, Scheinin arvio.

Järkevyyttä vaatimustasoihin ja arviointiin

Scheinin korostaa, että matematiikan suosion lasku on huono asia niin työelämän kuin yliopistojenkin kannalta.

- Nykyjärjestelmä on johtanut myös siihen, että ensin suoritetaan pois ne aineet, joita ei haluta kirjoittaa ja ne tuppaavat unohtumaan. Se on suuri ongelma, kun mennään jatkokoulutukseen, jossa oletusarvo on, että asiat ovat muistissa mutta ne eivät sitä olekaan, Scheinin tähdentää.

Suhteellisesta arvioinnista luopuminen tarkoittaisi, että vaativissa aineissa tulisi enemmän laudatureita ja enemmän hyväksyttyjä.

- Vaatimustaso voi olla kova, mutta sen pitää heijastaa kirjoittavan joukon ja opetussuunnitelman edellyttämää tietotaitoa. Ihmisiä ei pidä estää saamasta laudatureita eikä suorituksia pidä pakottaa väkisin heikkoihin tai hylättyihin. Useita vaihtoehtoja on jo olemassa, mutta hyväksymiseen tarvitaan poliittista tahtoa.