Pelle Hermannia pätkitään nopean nykylapsen tarpeisiin

Nykylapselle voi tarjota pitkälti samanlaista tv-ohjelmaa kuin 80-luvun lapselle. Kiivastahtisemmaksi muuttunut maailma vaatii kuitenkin viihteeltäkin vauhtia, ja niinpä esimerkiksi Pelle Hermannin tarinoiden verkkainen juonikuljetus on leikattu vikkelämmäksi.

media
Pikku Kakkosen lelukori sivut.
YLE / Pikku Kakkonen

Jos moni asia onkin muuttunut sitten 1980-luvun, ovat toiset jutut säilyneet ennallaan. Yhä vieläkin lapset istuvat arki-iltaisin Pikku Kakkosen äärelle.

Suosikkiohjelman brändi on kestänyt aikaa hyvin ja ydin pysynyt vuosikymmenestä toiseen samana, kertoo Ylen lasten- ja nuortenohjelmien päällikkä Teija Rantala.

- Nykylapselle tarjotaan pitkälti samankaltaisia sisältöjä kuin 80-luvun lapsellekin. Juttuja on tosin editoitu ja leikelty tiheämpään rytmiin. Esimerkiksi Pelle Hermannista pätkittiin jo 1990-luvulla osia pois, sillä alkuperäisversioissa kerronta on liian verkkaista.

Tärkeimpänä tunnekasvatus

Ohjelman yleiset arvot ovat pysyneet ajan mittaan ennallaan. Pikku Kakkosen sisältöjä suunniteltaessa pidetään mielessä muun muassa se, millaisia teemoja esiopetuksessa kulloinkin on.

- Emme noudata opetussuunnitelmaa, mutta olemme hyvin tietoisia siitä, millaisia asioita minkäkin ikäisten lasten kanssa olisi hyvä käydä läpi. Jotkin ohjelmat liittyvät esimerkiksi laskemiseen tai kirjainten hahmottamiseen, mutta emme varsinaisesti opeta lapsia lukemaan, Rantala sanoo.

Toistuvia teemoja Pikku Kakkosessa ovat liikunta, musiikki ja askartelu.

- Tärkeimpänä näen kuitenkin ns. tunnekasvatuksen. Yritämme erilaisten satujen ja tarinoiden kautta auttaa lasta tunnistamaan sekä omia että toisten tunteita. Tavoitteena on antaa jonkinlaisia keinoja tunteiden käsittelemiseen ja niiden kanssa toimimiseen maailmassa, jossa eri ihmisten tunteet ja ajatukset voivat olla ristiriidassa keskenään. Viestimme on aina se, että väkivalta on väärä ratkaisu.

Ketään ei mätkitä

Väkivalta on asia, jonka kanssa lastenohjelmia suunniteltaessa joudutaan painimaan paljon. Ylellä on tehty tietoinen valinta siitä, että lapsikatsojille suunnatuissa sisällöissä ei mätkitä ketään.

Olemme tosi tiukkapipoja, ja hyvä niin.

Asia nousee usein esiin silloin, kun Pikku Kakkoseen ostetaan animaatioita kansainvälisiltä markkinoilta.

- Osa ihan pientenkin lasten kansainvälisestä ohjelmistosta on sellaista, ettemme voi koskea siihen kepilläkään. Joskus tuntuu siltä, että maailmalla lastenohjelmat käsitetään aivan eri tavalla kuin meillä täällä. Olemme tosi tiukkapipoja, ja hyvä niin, Teija Rantala sanoo.

Tiukkapiponkin pitää pysyä kiinni ajassa. Vaikka tietokonepelimaailmaa kritisoidaan, on se tullut peruuttamattomaksi osaksi lasten elämää. Tähän kehitykseen halutaan myös Ylellä vastata.

- Pikku Kakkonen on ollut netti- ja pelimaailmassa mukana jo vuodesta 2000. Meillä on omat verkkosivut ja pelimaailma, jossa tarjottavat vuorovaikutteiset leikit on suunniteltu opettavaisiksi.

Pikku Kakkonen 2033?

Ylen lasten- ja nuortenohjelmien tuotantoyksikössä on taannoin perustettu tulevaisuusryhmä, jonka tehtävä on visioida lasten maailman kehitystä ja tarpeita vuosien päähän. Teija Rantala on luottavainen sen suhteen, että myös tulevaisuuden lapsi viettää aikaa Pikku Kakkosen parissa - seuraa hän ohjelmaa sitten televisiosta tai muulta laitteelta.

- On mahdotonta sanoa, millainen maailma on parinkymmenen vuoden päästä, mutta jos ohjelmabrändi on kestänyt aikaa 70-luvun lopulta asti, en näe miksei se olisi olemassa jatkossakin. Monet asiat muuttuvat, mutta Pikku Kakkosen ydin pysyy varmasti samana.

Entä onko Pelle Hermannin syytä pelätä ohjelmansa tiivistysleikkauksia jatkossakin? Teija Rantalaa ajatus naurattaa.

- No jaa. En uskalla luvata, mutta onhan se aika kiinnostava ajatus, että Pelle Hermanni olisi edelleen ruudussa vuonna 2033.