DI poltti päreensä pätkivään laajakaistaan: "Mongoliassakin paremmat"

Sulkavalaisen yritysjohtajan Kari Partasen mitta on täysi laajakaistojen kanssa. – Tämä on haja-asutusalueiden lisäksi ongelma myös metropolialueella, esimerkiksi Espoon reuna-alueilla, Partanen täräyttää.

Internet
Kari Partasen työssä tietoliikenneyhteydet ovat elinehto.
Kari Partanen näyttää esimerkin avulla, miten laajakaista pilkkoutuu päreiksi kun käyttäjiä ilmaantuu useampia.Petri Vironen / Yle

Partanen asuu Ritva-vaimonsa kanssa Sulkavan Ruottilassa, melko tarkkaan Juvan, Puumalan ja Sulkavan rajakolmiossa. Perheen yritystoiminnalle toimivat laajakaistayhteydet ovat elinehto.

Perhe on juuri joutunut luopumaan radiopohjaisesta Wimax-verkosta, kun operaattori vei tukiaseman läheisestä mastosta.

- Se oli aikansa hyvä, mutta kahden megan yhteys ei enää riittänyt. Käyttäjät vähenevät ja pikkuhiljaa verkkoa puretaan. Käyttäjät ovat valinneet liikkuvuuden takia mobiilivaihtoehdon, Kari Partanen arvioi.

Mobiili ei riitä tulevaisuudessa

Partasen perheen uusin hankinta on katolla oleva harava-antenni, joka sieppaa mobiilisignaalin ja jakaa sen sisätiloihin. Ilman ylimääräisiä antenneja 3G-verkko ei toimi.

- Mobiili on kuitenkin pitkän päälle huono vaihtoehto. Kapasiteetti ei millään riitä kasvaviin tarpeisiin. Kun naapuri tai ohiajavan rekan kuljettaja puhuu puhelimeen, kaista pilkkoutuu niin pieneksi, että netin käyttö töksähtää siihen paikkaan, Kari Partanen pähkäilee.

Verkkopankkiin Ruottilasta pääsee kohtuullisen hyvin, mutta jo lehtien nettisivujen lukeminen muuttuu hankalaksi, jos naapurit liikkuvat samoilla asioilla samoihin aikoihin.

- Verkkoon tulee jatkuvasti enemmän kaupallista materiaalia. Lehtien sivuilla pitää odottaa pitkä tovi ilmoitusten latautumista, jotta näkee, onko sinne tullut uusia uutisia.

Kari Partanen laskee omien kokemustensa perusteella, että tänä päivänä tarvitaan vähintään 10-12 megan yhteys. Nykyisin yritysjohtaja joutuu karauttamaan välillä Sulkavan taajamaan hakemaan laajempaa kaistaa työasioiden hoitamiseen.

- Laajakaistaa tarvitaan entistä enemmän myös valvontaelektroniikkaan, turvallisuuteen ja huoltoon. Voi olla jopa kohtalokasta, jos kaista pirstoutuu määrätyssä vaiheessa.

Tahtotilaa puuttuu

Kari Partanen kritisoi tilanteesta etupäässä poliittisia päättäjiä - hallitusta, eduskuntaa ja ministeriötä.

- Jo Mongolian aroille vedetään valokuitua, mutta ei täällä Suomessa, jossa tavoitteena on, että sadan megan runkoverkon piirissä olisi vuoden 2015 lopussa lähes kaikki vakituiset asunnot.

- Pitää muistaa, ettei tämä ole yksin Sulkavan tai maaseudun ongelma, tämä sama ongelma on jopa Espoon reuna-alueilla.

"Haisee työlle ja hielle"

Kari Partanen arvelee, että laajakaistahankkeen etenemisen tahmeus selittyy tahdon puutteella. Teleoperaattorit eivät ole innostuneet verkon rakentamisesta.

- Operaattorit välttelevät aihetta, sillä heille on halvempaa markkinoida mokkuloita. Valokuidussa on työ ja tuska luoda osuuskunnat ja hakea rahoitus. Tämä haisee työlle ja hielle ja siksi yksi ja toinen tahtoo sitä sysiä. Lisäksi se on vielä kallista.

Kari Partanen uskoo, että liittyjät ovat valmiita maksamaan hyvistä yhteyksistä, jos niitä vain on tarjolla.

- Vertaisin hankintaa esimerkiksi aktiivimaatiloilla sähköliittymään, porakaivoon tai jätevesien käsittelyjärjestelmään. Muutama tuhat euroa tai edes kymppitonni ei olisi ainakaan meille ongelma. Jos hinta olisi useita kymmeniä tuhansia, se olisi ongelma.

- Julkista tukea laajakaistoille on varattu, mutta sitä on liian vähän. Vasta pieni osa on käytetty. Hankkeiden virittäminen on äärimmäisen vaikeaa. Muutama osuuskunta on Suomeen syntynyt, mutta melkoinen tilkkutäkki se verkko vielä on.

Vaikuttaa jo kiinteistön arvoon

Laajakaistan arvioidaan maksavan 12-15 euroa metrille. Osuuskuntien toteuttamissa hankkeissa metrihintaa on edullisten työkustannusten kautta saatu putoamaan.

- On selvää, että rakentaminen maksaa. Maakuntien puhelinyhtiöiden pitäisi jalkautua maakuntiin. Siellä ovat kuoletusajat pitkiä, mutta se olisi tärkeää maakunnalle.

- Jo nykyisin kiinteistön arvoon vaikuttaa tietoliikenneyhteyksien toimivuus. En kehottaisi ostamaan kiinteistöä, johon toimivia yhteyksiä ole edes tulossa, Partanen pohtii.

- Tahtotilaa puuttuu. Tätä ei ole todetty Suomen strategiseksi hankkeeksi, mitä sen pitäisi olla.

Kuusi vuotta vanha laajakaista sai purkutuomion: "Tästä ei tullut ekosysteemiä. Varaosia mahdoton saada"