Kannattaako koulussa tehdä virheitä?

Kokeessa epäonnistuneista yhdeksäsluokkalaisista suurin osa pettyy huonoon koenumeroon. Vastaavasti vain joka viidettä vastaajaa jää harmittamaan, jos he eivät ymmärrä opetettua asiaa. Tulos käy ilmi Nuorten Ääni -toimituksen teettämästä koulukyselystä, joka lähetettiin lähes tuhannelle yhdeksäsluokkalaiselle ympäri Suomen. Saako koulussa epäonnistua?

Osallistu
Oppilas pyyhekumi kädessä.
Nuorten ääni -toimitus

Tuloksista selviää myös, että yli puolet vastanneista oppilaista pelaa koulutehtävissä varman päälle. Nuorten Ääni -toimitus pohti A-studio: Streamissa epäonnistumista koulumaailmassa. Oppilaat kertovat omista kokemuksistaan koulussa, jossa ei saa tehdä virheitä.

Oppiminen uuden kokeilun kautta ei ole kannattavaa, jos mahdolliset virheet vaikuttavat koulumenestykseen. Epäonnistumisen pelko on liian suuri. Ohjelmaan haastateltu peruskoululainen Ann-Mari Karhunen kertoo matematiikan opettajasta, joka kannusti oppilaita esittämään laskunsa taululla. Tehtävien esittäminen vaikutti opettajan mukaan positiivisesti oppilaan arviointiin.

Kun oppilas kävi taululla esittämässä väärintehtyjä laskuja, opettajan reaktio oli tuomitseva Taululla käyminen loppui, sillä palaute ei ollut rakentavaa.

Oppimista mitataan onnistumisilla, mutta onnistuminenkin vaatii joskus virheiden tekoa. Miten koulusta tehdään siis paikka, jossa saa oppia virheiden kautta? Miten oppilaan arviointia voisi kehittää niin, että se ei jakaisi oppilaita onnistujiin ja epäonnistujiin? Kuinka oppilaita voidaan kannustaa niin, että epäonnistumisen pelkoa ei synny?

A-studio: Streamin vieraina olivat sosiaalipsykologi Leena Ehrling, entinen opettaja Tapio Toivanen ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen.

Roosa Himma, Nuorten Ääni -toimitus

NÄTit kysyy: Miksi oppilaita ei kannusteta koulussa? (siirryt toiseen palveluun)
Megafoni -blogi: Koulussa ei kannata oppia virheistä (siirryt toiseen palveluun)