"Luomukeskustelua haittaa tarpeeton vastakkainasettelu"

Mikkelissä toimiva luomuinstituutti pyrkii tuottamaan tietoa luomun hyödyistä ja ´kuinka luomuviljelyä olisi mahdollista tehdä kannattavaa. Julkisuudessa käyty kiivas keskustelu luomusta osoittaa luomunkannattajien mielestä, että luomu on tutkimuskohteena kaikkea muuta kuin loppuun kaluttu.

luomuruoka
Pirjo Siiskonen
Yle / Juho Liukkonen

Luomun hyödyistä ja haitoista on käyty kiivasta keskustelua julkisuudessa viime kuukausien aikana. Luomun vastustajat eivät näe mitään selkeää näyttöä luomun paremmuudelle, olipa sitten kyse luomun ympäristöystävällisyydestä tai terveellisyydestä.

- Kiistassa on pitkälti kyse siitä, että suomalaista ruokaa ajatellaan lähtökohtaisesti puhtaana. Se on melkein luomua. Tämän takia monet ihmettelevät, onko muu kotimainen ruoka sitten vähemmän puhdasta kuin luomu, Vihreiden europarlamentaarikko ja luomuinstituuttihankkeen selvittäjä Tarja Cronberg pohtii.

Luomun kannattajien mielestä luomuviljelijöiden ja perinteisten viljelijöiden vastakkainasettelusta on haittaa viime kädessä molemmille osapuolille.

- Tästä on syntynyt vastakkainasettelu ja kilpailutilanne. Asia on hankala siksi, koska tämän vuoksi luomu ja tavanomainen viljely eivät voi kehittää toinen toisiaan. Kun kilpailija kehittää innovaatioita, niin tulokset painetaan alas, Cronberg harmittelee.

Tutkimustietoa tarvitaan lisää

Luomuinstituutin johtaja professori Pirjo Siiskonen pitää useita kriittisiä mielipiteitä luomusta vääristyneinä. Siiskosen mielestä on olemassa esimerkiksi useita esimerkkejä sitiä, että luomutuotanto voi olla tehokasta maanviljelyä.

- Ei ole pystytty osoittamaan, että luomutuotannolla saavutetut sadot olisivat merkittävästi pienempiä kuin tehotuotannossa. Luomussa voidaan saada hyviä satoja ja joissain tapauksissa on saatu jopa parempia satoja kuin tavanomaisessa viljelyssä.

- On myös myytti, että luomutuotantoyksiköt olisivat pienempiä kuin tavalliset. Esimerkiksi keskikokoinen suomalainen luomumaatila on 45 hehtaarin maatila.

Siiskosen mielestä ei ole myöskään mitään selkeää näyttöä siitä, että luomu olisi epäterveellistä.

- Minusta on kiinnostavaa, että juuri luomun on aina puolustauduttava näissä kysymyksissä. Tavanomaiselta tuotannolta ei vaadita vastaavaa. Ei vaadita esimerkiksi selvityksiä niistä vaikutuksista, joita synteettisillä lisäaineilla syömässämme ruoassa on. Molemmilta puolilta tarvitaan enemmän tutkimustietoa, Pirjo Siiskonen torppaa.

Luomun kysyntä vain kasvaa

Erimielisyydet luomun hyödyistä ja haitoista eivät ole estäneet kuitenkaan luomun kysynnän jatkuvaa kasvua. Suomalainen luomutuotanto ei pysty enää vastaamaan kotimaan kuluttajakysyntään.

- Luomuruoka voi olla ulkomailla tuotettua ja silti siinä on kaikki luomun tunnukset. Tämä aiheuttaa pitkän hiilijalanjäljen. Siksi olisi hyvä, että luomuruoan kuljetusmatkoja saataisiin karsittua, Siiskonen kertoo.

- Tutkimusta tarvitaan, jotta voidaan kehittää esimerkiksi bisnesmalleja, jotka ovat tuottavia viljelijöille, Cronberg lataa.