Risuaita, ruutu ja hashtag eli kuinka #-merkki päätyi elämäämme

Risuaita on tullut tutuksi niin tietokoneiden kuin puhelinten näppäimistöistä. Puhelimiin risuaidan eli ruutu-näppäimen toi Bell Laboratories. #-merkkiä käytetään myös esimerkiksi ohjelmoinnissa.

Internet
Risuaita eli hashtag -merkki
Derrick Frilund / Yle

#-merkki eli englantilaisittain hashtag on viime vuosina tunkeutunut arkeemme. Yhteisöpalvelu Twitterissä sitä käytetään keskusteluaiheen tunnisteena, joka liittää yksittäiset twitter-viestit osaksi tietystä aiheesta käytävää keskustelua. Se on noussut niin merkittävään asemaan, että kilpaileva sosiaalisen median jätti Facebook ilmoitti myös ottavansa hashtagin käyttöön.

Mutta mikä tämä mysteerinen merkki oikeastaan on?

Merkille löytyy suomenkielinen nimi, se on selvä. Kotimaisten kielten keskuksen tutkija Riitta Eronen kertoo, että sen virallinen nimi on ristikkomerkki. Yle Uutiset kysyi myös yleisön mielipidettä #-merkin nimestä ja voittajaksi päätyi "risuaita". Myös esimerkiksi "ruutu" sai ääniä.

Englanninkielessäkin risuaita tunnetaan monella nimellä. Yleisin nimitys sille lienee "number sign", joka viittaa merkin käyttöön numeron edessä sanan "number" sijaan (#5).

Risuaita tunnetaan myös esimerkiksi nimellä "hex". Brittein saarilla käytetään termiä "hash", josta myös Twitter-aikakaudella yhä useammalle tutuksi tullut sana "hashtag" on lähtöisin.

Risuaidalle on ollut käyttöä jo ennen sosiaalisen median läpimurtoa. Useimmista tietokonenäppäimistöstä merkki löytyy komennolla SHIFT+3. Komennon tarpeellisuus on Twitterin myötä kasvanut suuresti, mutta jo ennen some-aikaa risuaitaa käytettiin esimerkiksi tietokoneohjelmoinnissa.

1970-luvulla kehitetyssä C-ohjelmointikielessä #-merkki on keskeinen. Lähes jokainen C-ohjelma alkaa #-riveillä, joissa joko määritellään tai lisätään tähän kohtaan listausta yleisiä vakioita myöhempää käyttöä varten, it-asiantuntija ja tietokirjailija Petteri Järvinen kertoo.

Bellin kehitystyön kautta kaikkien puhelimiin

Risuaita on tullut tutuksi myös osana puhelimen numeronäppäimistöä. Puhelimiin se löysi tiensä Bell Laboratories -yhtiön kehitystyön myötä. Yhtiössä mietittiin toisen maailmansodan jälkeen John E. Karlinin johdolla, kuinka puhelimista voisi tehdä mahdollisimman käyttäjäystävällisiä.

Karlinin ja hänen tutkijoidensa työn lopputuloksen tietävät kaikki. Se on nelirivinen näppäimistö, jossa on kolmella ylimmällä rivillä vasemmalta oikealle riveittäin numerot yhdestä yhdeksään. Alimmalta riviltä löytyy keskeltä nolla, jonka vasemmalla puolella on *-merkki eli asteriski ja oikealla puolella #-merkki.

Lankapuhelimissa oli pitkään vallalla pyöritettävä numerolevy. Suuri yleisö pääsikin tutustumaan risuaitaan puhelimissaan vasta näppäinpuhelimien yleistyttyä.

Esimerkiksi New York Timesin artikkeli (siirryt toiseen palveluun)kesäkuulta 1990 kertoo, että #-merkkiin vasta totuttauduttiin. Tekstissä kuvaillaan amerikkalaispankin nauhoitetun puhelinviestin sisältöä seuraavasti:

- Viesti sanoo: "Paina ruutu-näppäintä, kun olet asettanut talletussumman." Tämän jälkeen ääni selittää: "Se on aivan nollan oikealla puolella, asteriski on nollan vasemmalla puolella."

Bellin ansiosta risuaita löytyy vielä nykyisistä älypuhelimistakin. Sitä, miksi yhtiö päätyi puhelinratkaisussaan juuri #-merkin käyttöön, lähteet eivät kerro.