"Eihän kukaan halua tehdä pahaa vammaiselle" - taiteilija paljastaa vallankäytön

Tekstiilitaiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen kutsuu yleisön tutustumaan juhlakattaukseen, jossa tarjoillaan sukupuolettomana kohtelua, taloudellista hyväksikäyttöä, toiseutta perheille suunnatuissa palveluissa, avustamatta jättämistä sekä fyysistä, psyykkistä ja seksuaalista väkivaltaa. Joensuun Taidekeskus Ahjossa esillä oleva näyttely kuvaa vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan tabua.

kulttuuri
Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimosen installaatio Joensuun Taidekeskus Ahjossa
Sari Jormanainen / Yle

Kun astuu sisään Joensuun Taidekeskus Ahjon näyttelyyn, ovelta näkee juhlapöydän valkoisine liinoineen ja säihkyvine koristeineen. Lähemmäs mentyä pöydän antimet alkavat näkyä tarkemmin. Katsoja pysähtyy ja joutuu ehkä hieraisemaan silmiään. Kaiken sen säihkeen ja valkoisten liinojen sisään on käytetty tabu, jota taiteilijan mukaan nähdä tai haluta nähdä.

Nurmijärveläinen tekstiilitaiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen on koonnut kattauksen muotoisen installaation, joka käsittelee vammaisiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

- Uskon, että tämä aihe on tulevaisuuden keskustelukysymys. Nyt kun on alettu ylipäätään puhua naisiin kohdeistuvasta väkivallasta, niin myös vammaiset naiset ovat naisia ja se koskettaa myös meitä samalla tavalla, epäilen jopa että hieman enemmän kuin valtavirran naisia. Me olemme siinä suhteessa hyvin alistettu porukka, Wallinheimo-Heimonen sanoo.

Näkymätön ilmiö

Taiteilija kertoo vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan olevan tabu, koska kuvitellaan, että kukaan ei halua tehdä pahaa vammaiselle ihmiselle. Monesti ajatellaan myös, että yhteiskunta ratkaisee väkivallan tilanteen.

- Todellisuus on kuitenkin se, että ne auttavat tahot ovat usein itse väkivallantekijöitä. Vammainen nainen kohtaa väkivaltaa esimerkiksi asumisyksikön henkilökunnan taholta. Se saattaa olla avustaja, sukulainen, taksinkuljettaja eli sellainen ihminen, joka on hyvin lähellä ja josta on jollain tavalla riippuvuussuhteessa, Wallinheimo-Heimonen luettelee.

Todellisuus on kuitenkin se, että ne auttavat tahot ovat usein itse niitä väkivallantekijöitä.

Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen

Suomessa ei Wallinheimo-Heimosen mukaan tilastoida erikseen vammaisia väkivallan uhreja, mikä tekee ilmiöstä näkymättömän. Taiteilijan omien kokemusten perusteella väkivalta on kuitenkin hyvin yleistä.

- Kun vammaiset naiset ovat olleet yhdessä esimerkiksi saunassa tai leireillä ja on alettu puhua ikävistä asioista, niin sanoisin, että joka toisella on eriasteisia kokemuksia vallankäytöstä, väkivaltaisesta tilanteesta, siitä, että sinua ei ole autettu, sinut on jätetty laimin, sinua ei ole viety vessaan, sinun rahasi on viety, sinua on huijattu. Se on vain sellaista, mitä meihin kohdistuu ihan jatkuvasti, Wallinheimo-Heimonen kertoo.

Teoksilla on tarina ja tarinat ovat totta

Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimosen teoksen vieressä on Suomen ammattivalokuvaajat ry:n Hetki unelmaa -näyttelyn valokuvia. Valokuvissa on kauniissa, kimaltelevissa juhlamekoissa olevia vammaisia naisista. He ovat onnellisen näköisiä. Kimallus jatkuu myös Wallinheimo-Heimosen juhlapöydällä, onnellisuus ei kuitenkaan enää näy.

- Olen aina tehnyt kimaltavia töitä rankoista aiheista, koska jos laitan esille ne todelliset väkivaltakokemukset, verta, suolenpätkiä ja mustelmia, niin luulen, että en saa sitä samaa vaikutusta ihmisissä aikaiseksi. Taide ei voi olla itsestään selvää.

Kaikilla installaation elementeillä on tarina ja tarinat ovat tosia. Vammaiset naiset ovat kertoneet tarinoitaan luottamuksellisesti. Teoksen inspiraationa on ollut psykologian dosentti Vappu Viemerön aineisto vammaisten naisten kokemasta väkivallasta. Todelliset tarinat pysäyttävät.

- Tuossa on vati, jossa tyyppi on oikeastaan muumioitunut vuoteeseensa ja siellä on pitsilakanan palasia. Olen päässyt katsomaan sellaisia tekstejä, missä oli naisen kertomus perheriidan jälkeen siitä, että puoliso otti riidan jälkeen kännykän ja pyörätuolin ja sanoi tulevansa sitten töistä nostamaan naisen ylös. Ihminen oli siellä vuoteessa puolison työpäivän ajan ilman syötävää ja ilman mahdollisuutta päästä vessaan, Wallinheimo-Heimonen kertoo tarinan yhden teoksen takaa.

Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimosen näyttely on osa Joensuun Parafest -tapahtuman Kulttuuri kuuluu kaikille -taidenäyttelyä. Näyttelyyn on vapaa pääsy ja se on avoinna 5. syyskuuta saakka.

Täydennetty 16.8. klo 12:26: Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimosen teoksen vieressä nähtävät valokuvat ovat Suomen ammattivalokuvaajat ry:n Hetki unelmaa -näyttelystä. Valokuvat eivät ole osa Wallinheimo-Heimosen näyttelyä.