Yhteisörahoitus kiinnostaa kulttuurialaa

Yhdysvalloissa neljä vuotta sitten lanseerattu yhteisörahoitusmalli on levinnyt myös Suomeen. Siitä ovat olleet erityisen kiinnostuneita kulttuurin pienet toimijat.

kulttuuri
MIHA Rinne
Miha RinneYle

Sarjakuvataiteilija Miha Rinne istahtaa tyytyväisenä puistonpenkille Kauniaisissa.

Laukussa kulkee lämpimäiskappale Matkailua pelialalla -albumista, jonka tekoon kerättiin varat yhteisörahoituksella.

Ilman sitä sarjakuvakirja olisi jäänyt julkaisematta.

- Kukaan ei olisi maksanut minulle kirjan tekemisestä, apurahaa en ole siihen saanut eivätkä julkaisijatkaan vastaa maileihin. Kirja olisi jäänyt kesken, Rinne toteaa.

Suomalaiset lähtivät takavuosina joukolla merkittävänä pidetyn kultuurihankkeen rahoittajiksi.

Nyt Suomeen on rantautunut ajatus yhteisörahoituksesta.

Siinä rahoittajille tarjotaan usein vastike, kuten valmis sarjakuvakirja.

- Periaatteessa vastaanotamme ihan millaisen hankkeen tahansa, tuottaja Tanja Jänicke Mesenaatti.me-palvelusta kertoo.

Heinäkuussa toimintansa virallisesti aloittanut Suomen ensimmäinen yhteisörahoituspalvelu alkaa julkaista uusia hankkeita pikku hiljaa. Niitä on jonossa jo yli sata.

Palvelua testattiin lähes vuosi pääosin kulttuurialan hankkeilla.

- Tehtävämme ei ole päättää, onko esimerkiksi joku musiikki hyvää tai huonoa. Edellytämme, että rahoituskampanja on huolella laadittu ja että hankkeella on jonkinlainen edellytys onnistua, Jänicke kertoo.

Yhteisörahoitus perustuu pitkälti sosiaaliseen mediaan. Esimerkiksi Miha Rinteen sarjakuvalla oli jo netissä fanikunta. Euroja kirjan tekemiseen kertyi yli kuusi ja puoli tuhatta. Tyypillinen rahoittaja pani likoon 20-35 euroa.

- Sillä saatiin painettua yli kaksisataasivuinen kirja. Sanoisin, että sen pitäisi olla ihan hyvä vastike rahoittajille, Rinne toteaa.