Etelä-Kymenlaakson kunnat ovat perustamassa yhteistä matkailuyksikköä

Aiemmin kunnat ovat markkinoineet matkailukohteitaan Kaakko135°-hankkeen kautta. Yhteismarkkinointi on tarkoitus muuttaa pysyväksi ensi vuoden alussa, jolloin kunnat perustaisivat yhteisen markkinointiyksikön.

Kotimaa
YLE / Jani Aarnio

Etelä-Kymenlaakson kunnat aikovat lisätä matkailukohteidensa markkinointia. Kunnat ovat perustamassa vuoden 2014 alussa yhteistä matkailuyksikköä, joka toimisi kehittämisyhtiö Cursorin alaisuudessa.

Nykyään kunnat ostavat markkinointipalveluita alueen yhteiseltä Kaakko135°-hankkeelta. Sen sijaan työntekijät ovat olleet pääasiassa kaupunkien palkkalistoilla. Ajatuksena on siirtää kaupunkien matkailun parissa työskentelevä henkilöstö matkailuyksikön palvelukseen.

Matkailumarkkinoinnin parissa työskentelee seudulla noin 10 henkeä. Cursorin ohjelmapäällikön Birthe Sunin mukaan uuden matkailuyksikön perustaminen ei lisää työntekijöiden määrää eikä markkinoinnin kustannuksia. Tarkoituksena on siirtää kaikki matkailumarkkinoinnin parissa työskentelevät saman katon alle.

– Kun pistetään yhteiseen kassaan rahaa ja tehdään tiiviissä yksikössä töitä, päällekkäiset kustannukset vähenevät, Birthe Suni sanoo.

Pikkukuntien maksuosuus kasvaa

Matkailuyksikön vuosikustannukset olisivat yli 850 000 euroa. Nykyään kunnilla on sopimus yhteismarkkinoinnista, joka maksaa vuodessa yhteensä 200 000 euroa. Siitä summasta kukin kunta maksaa oman osuutensa kunnan asukasmäärän mukaan. Luku ei kuitenkaan sisällä matkailuhenkilöstön palkkakustannuksia.

– Pienissä kunnissa on ollut selkeästi niin, että joku on muiden töiden ohella hoitanut näitä tehtäviä. Kotkassa on ollut suhteellisen hyvänkokoinen porukka matkailutoimistossa ja Haminassa on muutama henkilö, jotka on nimetty matkailun työntekijöiksi, mutta hekin tekevät muita töitä siinä ohessa, Birthe Suni kertoo.

Ensi vuonna kunnat maksaisivat kaikki matkailumarkkinointiin käyttämänsä rahat suoraan yhteisen matkailuyksikön kassaan. Suurin osuus olisi Kotkalla, joka maksaisi lähes 400 000 euroa vuodessa. Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän osuudet alueen markkinointikustannuksista kasvaisivat jokaisella 20 000 euroon. Nykyään Pyhtää maksaa yhteismarkkinoinnista vuodessa 6 300 euroa, Virolahti 4 900 euroa ja Miehikkälä 2 800 euroa.

– Kuntien kokonaiskustannukset eivät kasva. Summat ovat suoraan verrannollisia siihen, mitä kunnat nykyisellään käyttävät markkinointiin. Nykyään kunnat laittavat pienen summan yhteismarkkinointiin sekä tekevät ja rahoittavat itse pieniä toimenpiteitä. Keskitetyssä mallissa yksikkö tarjoaa kaikki ne palvelut.

– Jos jatkamme samalla tavalla kuin tähän asti, markkinoinnin toteuttamiseen jää olennaisesti vähemmän rahaa. Kampanjat ovat hyvin paljon pienimuotoisempia kuin keskitetyssä toimintaorganisaatiossa, Birthe Suni sanoo.

Matkailutulot tarkkailussa

Kuntien tavoitteena on kasvattaa seudun matkailutuloja 50 prosentilla vuosien 2011–2020 aikana. Tuloksia arvioidaan seuraamalla esimerkiksi matkailijoiden yöpymisten ja verovapaan myynnin määriä.

– Meillä on jo nyt tässä yhteismarkkinointisopimustilanteessa erittäin hyvää tilastoa osoittaa sitä, että esimerkiksi majoitusvuorokaudet ovat kasvaneet, Birthe Suni sanoo.

Etelä-Kymenlaakson kunnat markkinoivat nykyään matkailupalveluja erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Pietarin seudulla. Tulevaisuudessa markkinointia on tarkoitus laajentaa esimerkiksi Keski-Eurooppaan saksankieliselle alueelle ja Moskovan seudulle.

– Meidän pitää katsoa, mitkä ovat kustannustehokkaita ja potentiaalisia alueita. Itse näkisin mielelläni tulevaisuudessa myös Aasian sellaisena kohteena. Siellä on erittäin kasvava ja maksukykyinen asiakaskunta, Birthe Suni sanoo.

Seutuvaltuusto käsittelee seudun matkailumarkkinoinnin organisoimista keskiviikkona.