VTT visioi: 3D-tulostuksesta Suomelle uusi Nokia

VTT:n tutkimusjohtajan mukaan 3D-tulostustekniikan kehittyessä sillä voidaan tulevaisuudessa tulostaa jopa uniikki talo.

tekniikka
betonirakenne
Loughborough University

Olisiko 3D-tulostuksesta ja siihen liittyvästä materiaaliteknologiasta Suomen seuraavaksi Nokiaksi ja maan yskivän talouden veturiksi tulevaisuudessa?

Ainakin VTT:ssä ja Aalto-yliopistossa uskotaan 3D-tulostuksen tuomiin bisnesmahdollisuuksiin Suomessa.

VTT:n tutkimusjohtaja Erja Turusen mukaan Suomella on runsaasti valmiuksia tehdä läpimurtoja 3D-tekniikassa. Suomen teollisuus perustuu pienten sarjojen erikoistuotteiden valmistukseen, jossa 3D-tekniikan edut korostuvat.

- Me emme ole massavalmistusmaa kokommekaan puolesta. Suomi on hyvä mahdollisimman korkean jalostusarvon tuotteissa. Me olemme myös hyviä yhdistämään eri alojen osaamista. Sitä jos jotain tarvitaan 3D:n tulostusinnovaatioissa. Lisäksi olemme vahva engineering-maa.

VTT näkee suurimmat mahdollisuudet tekniikan hyödyntämisessä suomalaisessa konepaja- ja energiateollisuudessa. Tutkimuslaitos on ollut mukana kehittämässä muun muassa yritysten varaosabisnestä.

- Haluamme erottautua kuluttajakrääsähypestä. Me uskomme, että 3D:n avulla saadaan aikaan nimenomaan uusia korkean jalostusarvon teollisia tuotteita. Biopohjaisista esimerkkinä voisivat olla nanoselluloosaa hyödyntävät tuotteet ja konepajamaailmassa erilaiset korkean suorituskyvyn komponentit.

Asiakkaille yksilöllisiä tuotteita, yrityksille säästöjä

3D tulostin
Loughborough University

3D-tekniikan sanotaan laittavan nykyiset liiketoimintamallit uusiksi, koska se ennen pitkää mullistaa teollisten tuotteiden suunnittelun ja tuotannon. 3D-tulostuksella asiakkaille pystytään valmistamaan entistä yksilöllisempiä, kevyempiä ja monimutkaisempia tuotteita ilman lisäkustannuksia.

Teknologian ansioista esimerkiksi rikkoutuneen koneen osan tai tuotantolaitteen varaosan voi tulostaa tarvittaessa toiselle puolelle maapalloa.

Tämä taas säästää merkittävästi yritysten kuljetus- ja varastointikustannuksia, kun tuotteen logistiikkaketju suunnittelusta valmistukseen tapahtuu pääosin bitteinä.

- Toki massatuotannossa perinteinen tuotantoketju tulee säilymään. Liiketoiminnassa additiivinen tekniikka merkitsee, että yritykset ovat enemmän suunnittelupainotteisia sen sijaan, että niillä olisi pääoma kiinni varastoissa ja materiaaleissa. Tapahtuu hieman sama ilmiö kuin musiikkibisneksessä, missä CD-levyistä on siirrytty digitaaliseen siirtoon, vertaa Turunen muutosta.

Yksilöllinen talo 3D-tulosteena

Betonituloste
Loughborough University

Tulostettavien esineiden koko riippuu käytetystä menetelmästä ja materiaalista. Esimerkiksi jauhekerrostustekniikalla valmistetun kappaleen maksimikoko on 0,9 x 1,5 x 0,9 metriä.

Tekniikan kehittyessä tulostettavien esineiden koko voi olla tulevaisuudessa jopa talon luokkaa, visioidaan VTT:ssä. Turunen painottaa, että 3D-tekniikan kustannuksia pitää aina verrata perinteisen tekniikan kuluihin.

- Yhdysvallat on edelläkävijä, ja siellä tulostetaan jo betonia. Ehkä perinteisissä betonielementeissä ei saada lisäarvoa, mutta jos halutaan hyvin uniikkia arkkitehtuuria tuottaa, niin sitten tämä tekniikka tulee kyseeseen.

Tutkimusjohtaja Turunen painottaa, ettei suomalaisen 3D-innovaation ole pakko olla tekninen tuote.

- Esimerkiksi design voi tuoda tuotteeseen sen lisäarvon, josta Suomi saa kaivattuja vientituloja.

VTT:n kumppani Aalto-yliopisto pyrkii tutkimuksessaan yhdistämään designin, 3D-tekniikan uudet tuotteet ja niihin liittyvät liiketoimintamallit sekä materiaaliteknologian.

Aalto-yliopisto on mukana esimerkiksi EU-hankkeessa, jonka tavoitteena on tuottaa verisuonitettua keinoihoa kudosteknologian avulla. Tällä keinoiholla korvattaisiin eläinkokeita lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. Ajan mittaan tavoitteena on kehittää myös uusia hoitokeinoja ihovaurioiden hoitoon.