Outo mykoplasma jää usein tavallisen flunssan varjoon

Muun muassa huippu-urheilijoiden sairastumisten yhteydessä julkisuutta saanut mykoplasma aiheuttaa edelleen epävarmuutta lääkäreiden keskuudessa. Taudin testaamista emmitään, vaikka potilaat pyytäisivät sitä. Sairauteen erikoistuneen lääkärin mukaan syy voi olla epävarmuus oikeasta hoidosta.

urheilu
Anssi Koivuranta
Yle / Maija-Liisa Juntti

Jatkuva väsymys, suorituskyvyn heikentyminen, rasituksessa esiintyvä voimakas liman eritys ja pitkittynyt flunssa ovat kaikki yleisimpiä mykoplasman oireita. Mutta missä vaiheessa aletaan epäillä mykoplasmatartuntaa tavallisen flunssan sijaan?

– Lääkärin pitää osata epäillä mykoplasman mahdollisuutta. Jos ei sitä osaa epäillä, niin ei sitä varmaan tule myöskään tutkineeksi, sanoo mykoplasman hoitoon perehtynyt erikoislääkäri Satu Ojalainen.

Mykoplasman diagnosointi vaatii aikaa ja useita verikokeita. Siksi oireet menevät usein tavallisen flunssan piikkiin.

– Testaaminen on vaikeaa, koska Suomessa ei käytetä suoraa mykoplasman osoitusta eli PCR:ää, vaan tarkkaillaan vasta-ainearvoja. Ne eivät nouse heti, vaan menee pari viikkoa ennen kuin se alkaa näkyä verikokeissa, Ojalainen kertoo.

– Diagnoosi tehdään yhdistämällä vasta-ainearvoista saadut tiedot potilaan oireisiin. Potilaat tutkitaan aina vastaanotolla ja verikokeet otetaan 1-2 kertaa ennen hoitopäätöstä.

Lääkäreiden suhtautuminen vaihtelee

Joissain tapauksissa lääkäri ei ole suostunut lainkaan selvittämään, onko potilaan oireiden taustalla mykoplasma-bakteeri. Potilaan pyyntöön selvittää mykoplasman olemassaolo on suhtauduttu jopa ylimielisen vähättelevästi.

Erikoislääkäriä tieto kummastuttaa, sillä mykoplasman aiheuttama vasta-aineiden nousu voidaan todeta verikokeella.

Hoitoa ei opeteta missään kirjassa, vaan se on syntynyt käytännössä

Erikoislääkäri Satu Ojalainen

– Olen ymmälläni siitä, jos mykoplasmaa ei aleta testata. Se voi joissain tapauksessa johtua jopa pelosta – ei tiedetä kuinka toimia, jos tulos on positiivinen.

Satu Ojalainen muistuttaa, että jos mykoplasmaan suhtaudutaan väheksyvästi, ei sitä myöskään opita hoitamaan kunnolla. Syksyllä päivitetty lääkäreiden yleisesti käyttämä hoito-ohje ei saa Ojalaiselta kiitosta.

– Esimerkiksi lääkäreiden paljon käyttämässä Terveysportissa tavallaan vähätellään mykoplasmaa. Ohjeen lopussa sanotaan, että mykoplasma paranee yleensä hyvin jopa ilman lääkehoitoa. Tällaiset kommentit herättävät hämmennystä lääkärikunnassa.

Yleinen urheilijoilla - sohvaperunakin voi sairastua

Mykoplasma on saanut runsaasti julkisuutta huippu-urheilijoiden sairastumisten kautta. Esimerkiksi mäkihyppääjä Anssi Koivuranta on kamppaillut jo pitkään sitkeän tartunnan kanssa.

Tauti kuitenkin tarttuu samalla tavalla sohvaperunaan kuin huippu-urheilijaan. Ero on siinä, että tyypilliset oireet korostuvat urheilevalla ihmisellä.

– Urheilijan kroppa ei palaudu rasituksesta normaalisti. Suorituskyvyn huononeminen on järkyttävän suuri – huippu-urheilusta ei tule mitään, Ojalainen sanoo.

– Tauti voi hidastaa suorituskykyä noin vuoden ajan.

Vähemmän urheilevan mykoplasma on myös hoidettava, vaikka sen aiheuttamat oireet eivät näykään yhtä selvästi.

– Urheilemattomalle mykoplasma voi aiheuttaa kroonista väsymysoireyhtymää.

Antibiootit tehoavat

Mykoplasman aiheuttaja on salakavala viruksen ja bakteerin välimuoto. Se on soluseinätön bakteeri, joka tunkeutuu lymyämään ihmissolun sisään esimerkiksi nielussa tai keuhkoissa. Bakteeri tarttuu flunssan tavoin, eli käsien kautta ja pisaratartuntana. Toisin kuin virusta, mykoplasmaa voidaan hoitaa antibiooteilla.

– On olemassa noin viisi toimivaa antibioottia. Koska bakteeri on solun sisällä, pitää kuurin olla tavanomaista pidempi, koska sitä pitää nuijia solun sisään niin pitkään. Antibiootteihin myös yhdistetään muita lääkkeitä, Satu Ojalainen sanoo.

Mykoplasma voi kyteä solujen sisällä jopa kaksi vuotta ja aktivoitua uudestaan, kun kroppa altistuu jollekin immunologiselle rasitukselle kuten flunssalle.

Yleensä tauti on rajuin 15–20 -vuotiailla nuorilla. Lasten kohdalla se ilmenee Ojalaisen mukaan yleensä lievempänä.

Urheilijoiden mykoplasman hoitoon käytetään olympiakomitean ylilääkärin Harri Hakkaraisen hoito-ohjetta.

– Hoitoa ei opeteta missään kirjassa, vaan se on syntynyt käytännössä, Ojalainen toteaa.