Kirottu kuntavelka – paljonko minulla sitä on ja onko sillä väliä?

Vaikka kotikunnalla olisi paljon velkaa, se ei välttämättä ole huono asia. Tämän jutun lopusta voit katsoa kuntasi velkatilanteen. Entä mitä miettivät vähiten ja eniten velkaantuneiden kuntien johtajat?

Kotimaa
Velan suhde asukaslukuun vuonna 2012.
Velan suhde asukaslukuun Suomen kunnissa vuonna 2012. Grafiikka: Juha Rissanen / Yle Uutiset.
Kuntatalous
Yle Uutiset on tehnyt vertailun kaikkien manner-Suomen kuntien velkaantumisesta. 315 kunnasta 320:stä on velkaisia - mutta erot ovat suuria: joillakin velkaa on yli viisi tonnia kuntalaista kohden, toisilla velka on aivan mitätön. Aamu-tv:n vieraina olivat Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski ja Kuntaliiton kuntatalouden johtaja Ilari Soosalo.

Harva haluaa olla henkilökohtaisesti velkaa kenellekään. Isävainaan mukaan velka on veli otettaessa ja veljenpoika maksettaessa. Entäpä, jos haluaa maksaa pois oman kotikuntakohtaisen velkansa? Mitä tapahtuisi, jos raumalaiset marssisivat kaksikymppinen kourassaan kaupungintalolle maksamaan pois velkansa, jota on 19 euroa per asukas?

– Kuntataloudellisesti ei juuri mitään merkittävää, sillä Rauman kaupungin velka on pieni ja kaupungin talous on ollut viime vuodet hyvässä kunnossa, arvioi Suomen Kuntaliiton kuntatalouden johtaja Ilari Soosalu Yle Uutisille.

Kaupunkilaisten maksujen käsittelystä koituisi todennäköisesti myös kustannuksia, joten hyvä tarkoitus saattaisi pahimmassa tapauksessa kääntyä itseään vastaan.

Rakenne ratkaisee

Mutta onko sitten huono juttu, jos kotikunnalla tai -kaupungilla on velkaa? Ei välttämättä, sillä lainan tarkoitus ratkaisee. Soosalun mukaan sillä on iso merkitys, johtuuko lainaisuus niin sanotusta syömävelasta, vai onko kyse kunnan investoinneista kuntalaisten palvelujen järjestämiseen.

– Esimerkiksi asukasluvun voimakas kehittyminen voi tuoda nopeankin investointitarpeen, joka voidaan toteuttaa lainarahalla ja lainaa ottamalla, Soosalu sanoo.

Lainarakennetta voi tutkia kuntakohtaisen erityispiirteen kautta: voi olla perusteltua, että merenrantakaupunki investoi satama-alueeseen ja sen infrastruktuuriin. Tällöin on odotettavissa, että sataman käyttöaste kasvaa ja se taas tuottaa rahaa kaupunkilaisten kassaan pitkällä tähtäimellä.

Mistä sitten tunnistaa huonosti hoidetun kunnan tai milloin kannattaa huolestua oman kunnan tilasta?

– Tiettyjen taloudellisten kriteerien täyttyessä samanaikaisesti kahdessa viimeisessä tilinpäätöksessä voidaan puhua niin sanotuista kriisikunnista, Soosalu selittää.

Mitä enemmän tällaisia kriteerejä täyttyy, sitä huonommin kunnalla taloudellisesti tarkastellen menee.

Kriisikunnan tunnusmerkkejä

  • negatiivinen vuosikate
  • lainamäärä vuonna 2012 oli yli 3 393 euroa per asukas (yli 50 prosenttia maan keskiarvon)
  • taseeseen on kertynyt alijäämää
  • omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia
  • suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50 prosenttia
  • veroprosentti oli vuonna 2012 yli 19,76 (valtakunnan painotettua keskiarvoa vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi)
  • kriisikunnaksi voidaan määritellä myös, jos tilinpäätöksen alijäämä on yli 1 000 euroa per asukas ja edellisessä tilinpäätöksessä yli 500 euroa per asukas

Investointien merkitys

Jos on huolissaan oman kunnan velkamäärästä, niin Soosalun mukaan kannattaa tarkastella miten kunnan lainatilanne on kehittynyt ja mihin laina on käytetty.

Onko toiminnan ja investointien rahavirrassa menty miinuksella eli onko tulorahoitus ollut riittämätön investointeihin? Jos, niin kuinka pitkään? Velkaisuuden muutoksen suunta ja kesto voi kertoa paljon kunnan taloudesta.

– Jos velkaa on paljon ja sitä on ollut pitkään, niin silloin kannattaa tutkia myös mahdollista alijäämäisyyttä ja syitä alijäämäisyyteen. Usein tunnuslukuja kannattaa tarkastella pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittämisestä velan lyhennyksiin ja korkoihin, ja sitä kannattaa tarkastella useamman vuoden jaksolla. Yleisesti ottaen kunnan toimintoja ja taloutta tulisi tarkastella kokonaisuutena ja kunkin kunnan omat erityispiirteet huomioiden, Soosalu toteaa.

Yllä mainitut tiedot löydät oman kuntasi tilinpäätöksestä kunnan verkkosivuilta. Muuta mielenkiintoista tietoa kuntakohtaista taloustietoa löytyy Kuntaliiton sivuilta (siirryt toiseen palveluun).

Soosalun mukaan kunnan taloudesta ja myös investoinneista huolehtiminen on erittäin tärkeää. Joskus voi tulla yllättäviä tilanteita, joihin ei ole osattu varautua.

Tilanne voi muodostua hankalaksi, esimerkiksi jos kunnan talous on pitkään ollut hauras ja yhtäkkiä selviää, että kunnan koulu tai terveysasema kaipaa odottamatonta remonttia.

– Palveluverkkorakenteen kolhut voivat nostaa lainatarvetta hyvin nopeastikin. Siksi sekä kiinteistöjen ylläpito että investointien suunnittelu on tärkeää ja pitkäjänteistä työtä. Investointeja voidaan tarvittaessa rahoittaa myös velkarahalla, jos kunnan talous sen muuten sallii, sanoo Soosalu.

Yllättävät lisämaksut voivat laittaa hyvinvoivankin kunnan talouden lujille, jos valtio vaikkapa perii jo maksettuja osuuksiaan takaisin.

Alla olevan listan kärkeen olemme poimineet ne kunnat, joiden johtajat ovat vastanneet kysymyksiimme velan muodostumisesta omassa kunnassaan.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Katso kuntasi velkatilanne

Valitse kunta, laskuri kertoo kuinka paljon kunnalla on velkaa per asukas.
Luvut on saatu jakamalla kunnan vuoden 2012 lainakanta vuoden vaihteen 2012/2013 asukasmäärällä. Vuoden 2012 luvut perustuvat Tilastokeskuksen kesäkuussa 2013 julkaisemiin kuntien ennakollisiin tilinpäätöstietoihin vuodelta 2012. Konsernitilinpäätöksiä ei ole vertailussa käytetty, sillä ne valmistuvat kalenterivuoden loppupuolella. Näin ollen koko maata koskevat vertailukelpoiset luvut perustuvat kunkin vuoden kesäkuun tilastotietoihin.Kuntajako perustuu vuoden 2012 tilanteeseen. Tiedot vuosilta 2011 ja 2012.Lähde: Valtiovarainministeriö