"Ajattelin pikkurattaan pölykapseliksi" - Jämsän aarre löytyi sattumalta

Harrastaja-arkeologin tänä syksynä löytämä aarre kertoo uutta rautakautisesta elämästä Jämsässä.

kulttuuri
Korunkappale.
Jori Asikainen / Yle

Arkeologiasta kiinnostunut Veiko Kuusmik on harrastuksekseen etsinyt vanhoja esineitä metallinpaljastimella jo kolmen vuoden ajan.

Tänä syksynä hän löysi Jämsänjoen varrelta oikean aarteen – aiemmin tuntemattoman rautakautisen kalmiston ja niiden esineistöä.

– Löytöjen seassa on suhteellisen ehjä kupurasolki, joka oli ihan pintalöytönä pellon pinnassa. Ohi kävellessä huomasin sen, ja ajattelin pikkurattaan pölykapseliksi. Puhdistin sitä hieman ja huomasin, että ei näitä pronssista valeta, vaan kyseessä on rautakautinen löytö, Kuusmik muistelee.

Keski-Suomessa Kuusmikin löytö on harvinainen, sillä vastaavan mittakaavan löytöjä ei ole tehty ainakaan kymmeneen vuoteen. Löydöille on kuitenkin mahdoton arvioida rahallista arvoa.

– Samalla ne ovat myös täysin mittaamattoman arvokkaitakin. Eli se on rahallisesti arvoton ja toisaalta mittaamattoman arvokas. Tiedollisestihan tämä on aivan loistava juttu, siitä näkökulmasta kyse on aarteesta, jo senkin takia, että aika harvoin nykyään löytyy täysin uusiin kalmistoihin viittaavia löytöjä, sanoo Keski-Suomen museon amanuenssi Miikka Kumpulainen.

Löytö lienee varakkaiden talonpoikien kalmisto

Tähän mennessä on jo tiedetty se, että Jämsän seutu on ollut rautakautisen hankintaketjun pää.

– Rautakaudella ja jo sitä ennenkin sisämaasta on kuljetettu kaikenlaista erätuotetta tuonne rintamalle ja siitä ne on matkanneet sitten kauas kauas Eurooppaan, sanoo Jyväskylän yliopiston museologian professori Janne Vilkuna.

Ylipäänsä vainajat varustettiin hyvin tuonpuoleiseen. Kukapa siellä olisi halunnut huonosti elää.

Jämsän Lopottiin joenpenkan kalmistoon haudatut henkilöt ovatkin todennäköisesti olleet varakasta väkeä.

– Voidaan varmaan puhua eräänlaisista eräkauppias-talonpojista. Siitepölyanalyysit ovat kertoneet, että alueella on aloitettu maanviljely jo varsin varhain rautakaudella. He ovat sitten hankkineet haltuunsa näitä esineitä, Vilkuna sanoo.

Esihistoriallisella ajalla ja vielä kristinuskon tultuakin vainajat haudattiin tarvekalujen ja arvoesineiden kanssa.

– Ylipäänsä vainajat varustettiin hyvin tuonpuoleiseen. Kukapa siellä olisi halunnut huonosti elää, Vilkuna toteaa.

Jämsässä riittää löydettävää myös tulevaisuudessa

Kuusmikin löytö on esillä Keski-Suomen museossa neljän päivän ajan, minkä jälkeen esineet viedään konservoitaviksi. Museossa ollaan toiveikkaita sen suhteen, että löytö saataisiin lopulta pysyvästi näytille omaan maakuntaan.

Kuusmik puolestaan aikoo etsiä uusia esineitä Jämsästä myös tulevaisuudessa, jos vain saa maanomistajilta luvan.

Näitä aarteita on mun käsityksen mukaan koko Jämsän jokilaakso täynnä.

Veiko Kuusmik

– Kyllä ehdottomasti - - näitä aarteita on mun käsityksen mukaan koko Jämsän jokilaakso täynnä. Jos ei nyt ihan täynnä, niin niitä kuitenkin löytyy aivan varmasti, Kuusmik uskoo.

Samaa uumoilee myös professori.

– Esihistoriallisella ajalla kullakin kylällä on ollut oma kalmistonsa, ei mitään yhteistä kirkkomaata, siksi näitä kalmistoja on luultavasti lisää.

Vilkunaa ilahduttaa myös se, että Kuusmik ilmoitti löydöistään heti asiantuntijoille.

– On hienoa, ettei ole ruvettu itse penkomaan ja piilottelemaan, koska yhteistä esihistoriaahan tässä tutkitaan.