Valinnaisuus lisääntyy lukiossa - mitä mieltä olet tuntijakouudistuksesta?

Lukion tuntijakouudistusta pohtinyt työryhmä on ehdottanut hallitukselle kolmea mallia lukion uudeksi tuntijaoksi. Kaikissa malleissa lukiolaisten valinnanvapaus lisääntyisi. Pakolliset kurssit vähentyisivät enimmillään jopa kahdellatoista. Pakollinen liikunta sen sijaan lisääntyisi yhdellä kurssilla.

Keskustelu (Suora linja)
Opiskelijat kirjoittavat
Lukion tuntijakoa pohtinut työryhmä luovutti tänään raporttinsa ministerille.Toni Pitkänen / Yle

Lukion uudesta, syksyllä 2016 voimaan tulevasta tuntijaosta kilpailee kolme vaihtoehtoista mallia. Kaikissa kolmessa valinnaisuus lisääntyisi.

Pakoliisia kursseja karsittaisiin, jolloin lukiolainen voisi periaatteessa jättää kokonaan väliin joidenkin aineiden kurssit. Tällaisia olisivat esimerkiksi biologia, kemia, fysiikka, maantiede, historia, yhteiskuntaoppi, psykologia ja filosofia. Kaikista noista aineista on nykyisellään ainakin yksi pakollinen kurssi.

Lukioiden pakolliset kurssit vähenisivät siis mallista riippuen joko kahdellatoista, kymmenellä tai kolmella kurssilla. Kaikissa malleissa haluttiin kuitenkin myös lisätä pakollisuutta: liikuntaan lisättäisiin yksi pakollinen kurssi. Lisäksi matematiikan jakautuminen pitkään ja lyhyeen alkaisi vasta yhteisen kurssin jälkeen.

Reaaliaineista uskontoa (tai elämänkatsomustietoa) ja terveystietoa olisi pakollisena yksi kurssi kaikissa malleissa. Nämä reaaliaineet on erikseen mainittu lukiolaissa (siirryt toiseen palveluun).

Pakollisuus tekee opinnoista pirstaleiset

Professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitokselta totesi lausunnossaan tuntijakotyöryhmälle (siirryt toiseen palveluun), että liian suuri pakollisten aineiden määrä on nykyisen tuntijaon keskeinen ongelma, joka tekee opinto-ohjelmasta hajanaisen.

– Monessa aineessa opiskeltavien kurssien määrä jää yhteen tai kahteen, jolloin näihin käytetty aika on enemmän tai vähemmän hukkaan heitettyä. Lukion koko ensimmäinen vuosi muodostuu pakosta pirstaleiseksi ja opiskelulta puuttuu nykyaikaiselle yleissivistykselle välttämätön syväsuuntautuneisuus.

Välijärven mukaan nykyaikainen yleissivistys tarkoittaa monipuolisia taitoja etsiä, käsitellä ja tuottaa tietoa.

– Vaativien opiskelutaitojen kehittyminen ei ole mahdollista rinnan 17 erillisessä oppiaineessa, hän toteaa lausunnossaan.

Liian voimakas keskittyminen ei silti hänen mielestään ole hyväksi, sillä se johtaa yksipuoliseen maailmankuvaan. Välijärvi korostaa myös valinta- ja päätöksentekotaitojen merkitystä nykyelämässä.

Kommentoi raporttia

Tuntijakoa on ollut pohtimassa työryhmä, joka luovutti ehdotukset tänään halllitukselle. Mitä mieltä olet tuntijakouudistuksen suuntaviivoista? Millaista on nykyaikainen yleissivistys? Voit tutustua lausuntoon Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun). Taulukot tuntijakomalleista löytyvät pdf (siirryt toiseen palveluun):n sivulta 44 alkaen.