Käsinkirjoitus vähenee – miten se vaikuttaa meihin?

Kehon ja aivojen välistä yhteyttä tutkiva Minna Huotilainen arvelee, että muutoksia tapahtuu ainakin muistissa.

Kotimaa
kaunokirjoitusvihko
Yle

Kirjoitamme yhä vähemmän käsin. Tietokoneella kirjoittaminen on korvannut käsinkirjoituksen jopa siinä määrin, että kouluissa ollaan luopumassa sidosteisen käsialakirjoituksen opettamisesta.

Kahdet kirjasintyypit ja tietotekninen kirjoittaminen ovat opetusuunnitelmiin yksinkertaisesti liikaa.

Moni aikuinenkin on huomannut, että kun joutuu kirjoittamaan pitempiä tekstejä käsin – esimerkiksi läjän joulukortteja – käteen alkaa nopeasti sattua. Taustalla on käden tottumattomuus, mutta vaikuttaako käsinkirjoituksen väheneminen myös mieleemme?

Tutkimusprofessori ja aivotutkija Minna Huotilainen Työterveyslaitokselta pitää kysymystä mielenkiintoisena ja arvelee, että monenlaisia vaikutuksia todennäköisesti on.

Selvää on myös se, että tietokoneen tai älypyhelimen näppäimistön paineleminen vaatii erilaista hienomotoriikkaa kuin kauniin ja täsmällisen käsialan paperille piirtäminen.

Käsillä tehdään, vaikka käsinkirjoittaminen vähenee

Aivotutkija Huotilainen ei olisi kuitenkaan huolissaan hienomotoriikan katoamisesta.

– Voisihan ajatella sellaista kauhuskenaariota, että jos käsillä tekeminen jää pois, niin kyllä sillä olisi meidän tuntoalueillemme merkitystä, Huotilainen pohtii.

Käsillä tekemisen poisjäämiseen Huotilainen ei kuitenkaan usko. Käsitöitä tehdään tulevaisuudessakin. Aivotutkijan on kuitenkin helppo kuvitella tulevaisuus, jossa käsin tehty allekirjoitus jää historiaan.

– Kyllähän allekirjoitus on jo vähän sellainen reliikki tänä päivänä.

Kun sidosteista käsialaa ei enää harjoitella, saatetaan siirtyä piirtämään puumerkkejä. Tai voi olla, että tulevaisuudessa tunnistaudutaan aina sähköisesti.

Käsinkirjoitetut asiat muistetaan paremmin

Minna Huotilainen tutkii Työterveyslaitoksella kehollista kognitiota eli sitä, miten fyysinen toiminta vaikuttaa mieleen ja miten mieli ohjaa fyysistä toimintaa.

Aivotutkija painottaa, että käsinkirjoitus valtavan tärkeää. Tutkimusten mukaan käsinkirjoitetut asiat muistetaan paremmin verrattuna koneella kirjoitettuihin.

– Kun asioita kirjoitetaan käsin muistiin, vaikka emme muistaisi asiaa ihan yksityiskohtaisesti, asia jää meidän sisällemme ihan eri tavalla kuin koneella kirjoitettu, Huotilainen kertoo.

Tämä johtuu muun muassa siitä, että koska käsin kirjoittaminen on hitaampaa ja kaikkea ei ehdi kirjoittaa muistiin, asia täytyy prosessoida samalla.

– Jos ajatellaan, että kirjotan jotain asiaa, jossa on joku tietty pointti, niin käsin kirjoitettaessa voin kirjoittaa sen vähän vahvemmalla tai alleviivata tai ympyröidä, selvittää aivotutkija.

Toki myös tekstinkäsittelyohjelmalla kirjoitettaessa voi alleviivata, lihavoida tai tehdä kursiivia, mutta Huotilaisen mukaan se ei ole sama asia.

– Käsikirjoittamisella on kiistattomia muistihyötyjä. Tutkimuksissa käsin kirjoittaneet henkilöt ovat muistaneet enemmän teksteistä kuin henkilöt, jotka ovat kirjoittaneet tekstit koneella.

Persoonallisuus näkyy käsialassa ja kehossa

Kiinnostava kysymys on myös se, että kun käsinkirjoitus vähenee, voiko ihmistä enää tunnistaa käsialan perusteella.

– Käsiala heijastaa ihmisen persoonallisuutta ja historiaa samalla tavalla kuin ihmisen kävelytyyli tai muu toiminta. Ne ovat sidoksissa siihen, millaisia ihmisiä olemme ja väittäisin, että kyllä se persoonallisuus näkyy kehossa, arvelee aivojen ja kehon välistä yhteyttä tutkiva Minna Huotilainen.

Toisaalta, jos kaikki alkavat kirjoittaa harakanvarpaita, voiko sitten enää päätellä mitään?

– Ei varmaan paljoakaan, nauraa Huotilainen.