"Kyllä se kansa tietää" – Mielipiteestä tulee totuus, kun tarpeeksi moni sitä toistaa

Kun Suomi siirtyi euroon vuonna 2002, hinnat nousivat. Se ei ole totta, mutta silti lähes jokainen on tätä mieltä.

Kotimaa
Seteleitä markka-ajalta.
Mika Jyrävä / Yle

Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtisen mukaan euron vaikutus hintojen nousuun on tyyppiesimerkki tarinasta, josta tuli kansantotuus.

– Euroon siirtymiseen 2002 liittyi hyvin vahva ennakkoasenne. Ihmisillä oli vankka käsitys hintojen noususta. Sitten kun sitä ei tapahtunut, niin ihmiset sanoivat silti, että hinnat nousivat. Ei siinä auttanut, vaikka me tai Kuluttajatutkimuskeskus julkaisimme asiasta tutkimuksia, Lehtinen sanoo.

Viestinnän professorit Leif Åberg ja Pekka Aula ovat selvittäneet, mitä tarvitaan, että mielipiteestä tulee vallitseva. Kun Åberg kysyy luennoilla opiskelijolta, montako prosenttia ihmisiä tarvitaan, että mielipiteestä tulee vallitseva, yleisin vastaus on 51 prosenttia. Se on pahasti pielessä. Enemmistöä ei tarvita.

– Yhdysvalloissa toimivan teknillisen yliopiston Rensselaer Polytechnic Instituten mukaan jo kymmenen prosenttia on se maaginen luku. Jos siis kymmenen prosenttia esimerkiksi journalisteista uskoo vakaasti johonkin tiettyyn asiaan, niin siitä tulee pikku hiljaa vallitseva mielipide, Helsingin yliopiston Leif Åberg sanoo.

Kun sen useammalta kuulet, niin sen uskot

Tarinan muuttuminen vallitsevaksi mielipiteeksi vaatii jatkuvaa toistoa. Siihen riittää jo pieni määrä ihmisiä.

– Hyvä esimerkki Suomessa on suhtautumisen muuttuminen seksuaalivähemmistöihin. Taustalla oli riittävän äänekäs joukko, joka perustellusti pystyi puolustamaan omaa kantaansa ihmisille. Tai sitten suhtautuminen Nokiaan. Asenne Nokiaan muuttui hyvin äkkiä. Sielläkin oli pieni joukko journalisteja ja analyytikkoja, jotka kyseenalaistivat Nokian strategisia päätöksiä. Muut alkoivat sitten toistella ja tarttua toisten teemoihin, Åberg toteaa.

Myös omat kokemukset vaikuttavat. Jos ihminen on itse omin silmin nähnyt jonkun asian, niin silloin ei auta, vaikka mediassa sanottaisiin toisin. Esimerkiksi ruuan jatkuvasta kallistumisesta tulee ihmisten silmissä totuus, tietää myös Tilastokeskuksen Ilkka Lehtinen.

– Kun maidon hinta nousee, niin siitä tulee mielikuva, että kaikki hinnat ovat nousseet hirveästi. Mikä nousee, se nousee. Se, mikä laskee, sitä ei huomata. Ihmiset eivät myöskään tajua, että palkat ovat nouseet tuplasti enemmän kuin hinnat. Ostovoima on noussut kamalasti. Kyllä se on kuin tyhjään huutaisi, kun tilastomies tällaistä väittää, sanoo Tilastokeskuksen Ilkka Lehtinen.

Vanhaa toistamalla vääräkin käsitys vahvistuu

Toiston merkitys on tiedostettu jo vuosikymmeniä. Toistolla vahvistetaan ihmisen käsitystä asiasta. Tutkijoiden teorian mukaan, kun asian kuulee tarpeeksi usein ja useammalta taholta, niin silloin omaa käsitystä ei tarvitse muuttaa.

– Ja pienikin määrä ihmisiä riittää, jos joka kerta kun toistaa asian, on eri yleisö. Silloin se yleisö, joka on kuullut asian, kasvaa hyvin nopeasti, viestinnän professori Leif Åberg sanoo.

Pienestä lähtevän tarinan muuttuminen vallitsevaksi mielipiteeksi yllättää usein organisaatiot täysin. Åberg ottaa esimerkkinä taannoisen karppaus-innostuksen, joka vaikutti tuolloin rajusti leivän menekkiin. Sosiaalisen median aikakaudella organisaatioiden ei pidä tuudittautua. Kaikki voi käydä äkkiä, Leif Åberg muistuttaa.

Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen jatkaa tilastojen voimin taisteluaan monien mielipiteiden ja suoranaisten väärien totuuksien kumoamiseksi. Vaikeaa se on.

– Mielipidettä muuttamallahan joutuisi muuttamaan omaa mielipidettään. Tilastoihminen häviää tällaiset taistot aina. Kyllä se kansa tietää, Lehtinen sanoo.