Ovatko alasi työpaikat katoamassa? Katso laskurista miten rakennemuutos on muuttanut Suomea

Viime vuosikymmeninä useat suuret rakennemuutokset ovat muuttaneet Suomea. Laskurin avulla voit tarkastella, miten oman alasi työtilanne on muuttunut. Laskuri näyttää, kuinka suuri osuus Suomen työvoimasta alallasi on milloinkin työskennellyt ja kuinka suuren osan bruttokansantuotteesta ala on tuottanut.

talous

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

1986

Työuran alku

Milloin aloitit työurasi? Voit muuttaa lukua nuolinäppäimillä.
Millä alalla olet työskennellyt? Voit etsiä alan tekstihaulla.

90-luvun lama ja nykyisen talouskriisin aiheuttama rakennemuutos. Nämä kaksi kriisiä ovat olleet lähihistorian suurimmat myllerrykset Suomen taloudessa.

Niin sanottu rakennemuutos jyllää hiljaisena kaikissa yhteiskunnissa koko ajan. Kun maailma muuttuu ja ihmiset haluavat ostaa erilaisia tuotteita, joutuvat teollisuuden alat sopeutumaan kysyntään. Usein se tarkoittaa tehtaiden alasajoa ja työvoiman vähentymistä.

– Rakennemuutokset yleensä tulevat niin sanotuista megatrendeistä, kuten globalisaatiosta, digitalisaatiosta ja ympäristöhaasteista. Tälläisesta tasaisesta trendinomaisesta rakennemuutoksesta Suomi on selvinnyt melko hyvin, sillä se on ollut helpommin ennakoitavassa, sanoo Etlan Markku Kotilainen.

Sen sijaan suuret taloudelliset shokit 90-luvulla ja nyt ovat muuttaneet koko Suomen rakenteita.

– Nämä ovat tuottaneet enemmän tuskaa, kiteyttää Kotilainen.

Suuret rakennemuutokset ovat kuitenkin olleet erilaisia. 90-luvulla työttömyys nousi nopeasti. Työpaikkoja hävisi suuria määriä muun muassa tekstiiliteollisuudesta, pankkisektorilta ja raskaasta metalliteollisuudesta.

Nyt meneillään olevan rakennemuutoksen aikana työttömyys on kasvanut hitaasti, vaikka monet alat ovat irtisanoneet paljon väkeä.

– Se johtuu siitä, että sokki on nyt kohdistunut korkean tuottavuuden toimialoihin, erityisesti elektroniikkaan ja myös paperiteollisuuteen. Samaan aikaan työikäinen väestö vähenee, mikä vaikuttaa myös työttömyysprosenttiin.

”Se on sellaista harmaata mössöä”

Yksi rankimmista rakennemuutoksista on nähty paperiteollisuudessa. Alalla on nyt lähes puolet vähemmän työpaikkoja kuin vuosituhannen alussa. Samalla monet perinteiset paperipaikkakunnat ovat ajautuneet talouskurimukseen.

Kouvolan Myllykoskella paperitehdas suljettiin hieman yli pari vuotta sitten. Työttömäksi jäi kerralla noin 500 ihmistä.

Yksi työnsä menettäneistä oli Timo Byman, joka ehti työskennellä tehtaalla 40 vuotta. Hän muistaa hyvin kuinka ensimmäiset puheet paperialan rakennemuutoksesta alkoivat 90-luvulla. 2000-luvulle tultaessa työpaikkoja alkoi hävitä yhä kiihtyvää tahtia.

Rakennemuutoksen nopeutta ja voimaa on ollut vaikea käsittää.

– Se on sellaista harmaata mössöä jossain. Ei sitä voi oikein konkretisoida. Sen näkee siinä, kun menee vaikkapa lentoasemalle. Kuinka moni siellä lukee kirjaa? Ei niitä kovin montaa ole, mutta monilla on tietokoneet ja iPadit käsissä. Siinä on paperimiehen rakennemuutos, sanoo Timo Byman.

Paraikaa Myllykosken tehtaalla puretaan hiljentyneitä paperikoneita. Rakennemuutos on tarkoittanut sitä, että osa tehtaalta työttömäksi jääneistä paperityöntekijöistä on työllistynyt purkufirmoihin – purkamaan entistä työpaikkaansa.

Byman on paperimies jo kolmannessa sukupolvessa. Myös hänen lapsiaan on lähtenyt paperialalle juuri vaikeimpien aikojen keskellä. Nykyään Paperiliitossa työskentelevällä miehellä riittää yhä uskoa tulevaan.

– Yritän olla, että en olisi pessimistinen. Totta kai nuorille pitää valaa uskoa tulevaisuuteen. Sen uskon, että paperia tehdään Suomessa vielä todella pitkään. Kyllä tämä kulutuksen lasku vielä jossain vaiheessa saavuttaa sen tason, että se ei voi enää laskea.

Myllykosken lakkautettu paperitehdas
Suljettujen paperitehtaiden vaikutukset näkyvät entisissä työntekijöissä ja tehdaspaikkakunnilla yhä voimakkaasti. Nyt paperiteollisuuden raju rakennemuutos saattaa olla kuitenkin tasoittumassa. Kokeneelle paperimiehelle Timo Bymanille muutosten vauhtia on yhä vaikea ymmärtää.

Rakennemuutos ei ole koskaan ohi

Paperi- ja metsäteollisuussa rakennemuutoksen rajuin rytinä saattaa pikkuhiljaa olla takanapäin. Aloilta on karsittu paljon työpaikkoja ja tuotantoa on supistettu sekä järjestelty uudelleen.

– Valonpilkahduksia on nyt metsäteollisuudessa yleensä. Kun paperin kysyntä on vähentynyt, on siirrytty tuottamaan kartonkia ja sellua. Siellä on myös paljon innovaationtoimintaa, mutta koska lähdetään matalalta tasolta, vie oman aikansa, että kasvua syntyy, sanoo Etlan Markku Kotilainen.

Muutosvauhti on tasoittumassa viime vuosien myllerryksen jälkeen myös monilla muilla aloilla. Mutta tasaisuuteen ei voi tuudittautua missään.

– Rakennemuutos ei ole koskaan ohi. Mutta voi ajatella, että lyhyellä aikavälillä tällaiset suurimmat paineet helpottaa, kun on käyty jo läpi niin suuret muutokset, huomauttaa Markku Kotilainen.

Päivitys 25.3.2014 kello 13.00: Laskuria korjattu. Laskuri laski aikaisemmin prosentuaalisen muutoksen virheellisesti.