Maallistuuko pääsiäinen - mitä kirkon pitäisi tehdä, että pääsiäistarjonta vetoaisi?

Suora linja selvittää, mitä tapahtuu pääsiäisperinteille. Irtautuuko pääsiäinen aina vain maallisemmaksi juhlaksi, kuten tilastot osoittavat - vai onnistuvatko seurakunnat houkuttamaan uusin keinoin todelliseen tai virtuaaliseen pääsiäiskirkkoon? Mikä saa sinut pohtimaan pääsiäisen alkuperäistä tarkoitusta?

Osallistu
Pääsiäisnoidaksi pukeutunut lapsi kantaa virpomisvitsoja.
Pohjanmaalla pääsiäisnoidat olivat liikkeellä lankalauantaina.YLE

Pääsiäistä viettää moni ilman että ajattelee sen kristillistä alkuperää. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että huolimatta kirkon uudistushankkeista (siirryt toiseen palveluun) kirkossakäyvien ihmisten lukumäärä on myös pääsiäisen aikaan tasaisesti laskenut koko 2000-luvun. Pääsiäisen suosituimpien päivien (palmusunnuntai, kiirastorstai, pitkäperjantai, 1. ja 2. pääsiäispäivä) yhteenlaskettu kävijämäärä on laskenut noin neljänneksen. Kiirastorstaita lukuunottamatta yksittäisenä pääsiäispyhänä kirkossa ei käy merkittävästi enemmän ihmisiä kuin tavallisena sunnuntaina, jolloin kirkossa käy keskimäärin 55 000 kävijää. Esimerkiksi ensimmäisenä pääsiäispäivänä vuonna 2011 kävijöitä oli 64 100 ja pitkänäperjantaina 51 800.

Pääsiäisajan kirkossakäynnin huippu osuu kiirastorstaill (siirryt toiseen palveluun)e. Tuolloin kirkossa kävi 106 400 ihmistä vuonna 2011, jolloin pääsiäisen kävijämäärää viimeksi tilastoitiin. Vielä vuonna 1999 kävijoitä oli lähes 130 000 kiirastorstaina. Toisaalta pääsiäinen kuten joulukin kerää televisiojumalanpalvelusten äärelle: esimerkiksi vuonna 2012 pitkäperjantai televisioitua jumalanpalvelusta seurasi 200 000 suomalaista, kun keskimäärin jumalanpalveluksia on seurannut televisiosta 143 000 katsojaa.

Kirkko on jo pyrkinyt tarjoamaan uudenlaisia tapoja harjoittaa juhlapyhien hengellistä puolta. Yhtenä esimerkkinä on virtuaalikirkko (siirryt toiseen palveluun) tai vaikkapa Haukiputaan pilvikirkko, joka on rakennettu avoimelle lähdekoodille ja 3D-tekniikalle.Lisäksi pääsiäisen kirkollista kiinnostavuutta on pyritty lisäämään muun muassa järjestämällä pääsiäisvaelluksia.

Ortodokseille pääsiäinen ja siihen johtava suuri viikko (siirryt toiseen palveluun) on puolestaan kirkkovuoden ehdottomasti tärkein juhla ja siihen on aina liittynyt erilaisia ihmisiä yhdistäviä rituaaleja.

Tunnetko pääsiäisperinteiden uskonnollisen taustan?

Suomalaisen pääsiäisen vietossa kuitenkin erilaiset maalliset ja kristilliset perinteet kietoutuvat, esimerkiksi monelle maistuvat pääsiäisruuat kuten munat ja mämmi liittyvät luterilaiseen, ortodoksiseen ja katolilaiseen perinteeseen (siirryt toiseen palveluun). Myös virpominen liittyi alun perin ortodoksiseen pääsiäiseen, on matkalla ottanut vaikutteita Pohjanmaan alun perin pakanallisesta trulliperinteestä ja lopulta vielä kaupallistunut harrypottermaiseksi pienten päätsiäisnoitien karkkijuhlaksi, mikä on jo ehtinyt aiheuttaa myös ärtymystä perinteen alkukodissa, Suomen ortodoksikirkossa.

Perinneherkuksi miellettyä mämmiä puolestaan syötiin jo keskiajalla katolisen kirkon vaikustuspiiriin kuuluneessa Länsi-Suomessa: se muistutti vielä vanhemmasta juutalaiseen perinteeseen kuuluneesta happamattomasta leivästä. Meistä siis varsin moni siis syö tietämättään ruokaa, jonka taustalla on uskonnollinen perinne. Voikin kysyä, onko pääsiäisen uskonnollisella alkuperällä enää nykypäivänä mitään merkitystä?

Millainen on sinun pääsiäisesi, täysin maallinen vai sisältääkö se uskontoa, piilotettua tai tarkoituksellista? Mitä sinä toivoisit seurakunnilta tai kirkolta pääsiäisen aikaan liittyen? Mikä saa sinut pohtimaan pääsiäisen alkuperäistä tarkoitusta vai eikö siihen ole tarvetta?