Vaihtoehtoja nukkumalähiöille – varjoyleiskaava tiivistäisi helsinkiläisten takapihoja

Joukko kaupunkisuunnitteluaktiiveja vaatii Helsinkiin huomattavasti entistä tiiviimpää rakentamista. Urban Helsinki -ryhmän varjoyleiskaava sovittaa kaupunkiin tulevina vuosikymmeninä miljoona asukasta, yli 200 tuhatta enemmän kuin virallisissa suunnitelmissa.

Kotimaa
Ilmakuvaa Helsingistä.
Ilmakuvaa Helsingistä.Yle Uutiset

Palvelut päihittävät ikkunaan osuvan auringon ja liikenteen ääniä voi sietää, jos ratikka kulkee kulman takaa, sanovat varjokaavaa vapaa-ajallaan puuhaavat aktiivit.

Kehä I:n sisään solahtaisi vaivatta miljoona asukasta ja viheralueetkin säilyisivät, jos nykyvaatimukset valosta ja melurajoista heitettäisiin romukoppaan.

Seitsenhenkisen Urban Helsinki -kollektiivin jäsen, arkkitehtiopiskelija Antti Auvinen pitääkin osaa kaupunkisuunnitteluviraston noudattamista periaatteista vanhentuneina.

– Nämä säädökset johtavat välillä siihen, että ihmiset joutuvat asumaan aivan uskomattoman väljissä olosuhteissa ja kaukana liikenneyhteyksistä, koska ei ole mahdollista rakentaa niin tiiviitä alueita, että palvelut ja yhteydet saataisiin kannattaviksi, Auvinen toteaa.

Vanhat mielikuvat tiiviydestä johtavat harhaan

Myös virallisen, valmisteilla olevan yleiskaavan tavoitteena on laajentaa kantakaupunkia muun muassa muuttamalla moottoriteiden alkuja kaupunkibulevardeiksi. Helsingin yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen pitääkin vaihtoehtokaavoittajien herättämää keskustelua pelkästään myönteisenä.

– Kun aiemmin lähdettiin siitä, että hyvä kaupunki syntyy hajauttavan periaatteen mukaan ja ihmiset kaipaavat kauemmas kaupungista, niin nyt kasvetaan sisäänpäin. Se on selkeästi yhteistä, Manninen pohtii.

Yleiskaavan vision mukaan Helsinkiin mahtuu vuonna 2050 noin 860 000 asukasta. Urban Helsingin aktiivit olisivat kuitenkin valmiita lisäämään päälukua.

– Meidän mielestämme tätä voisi viedä paljon paljon pidemmälle. Lähiöitä voisi tiivistää ja uusia suunniteltavia alueita rakentaa selkeästi kantakaupunkimaisemmin kuin ne nyt on rakennettu, Auvinen lataa.

Varjokaavassa lisää mahtuisi ainakin Itäväylän varrelle, Katajanokan satama-alueille ja Keski-Pasilaan jo suunniteltujen tornitalojen lomaan.

Kruunuvuorenrannasta on ryhmän mielestä tulossa turhan väljä lähiö, vaikka asukkaat ovat moittineet kaupungin suunnitelmia liian massiivisiksi.

– Kun puhutaan tiiviistä ja kantakaupunkimaisesta kaupungista, eivät ihmiset välttämättä osaa kuvitella, millaista se nykyään voi olla. Ainoa, mikä tulee mieleen on Töölö tai Kallio, joiden rakentamisesta on kymmeniä vuosia.

Yleiskaavassa luodaan kaupunkia tuleville asukkaille

Varjokaavatyön tavoitteena onkin tarjota ihmisille nähtäväksi konkreettisia vaihtoehtoja.

– Mitä enemmän ihmisiä, sitä enemmän elämää ja palveluita on kaupunginosassa tarjolla, Auvinen summaa ryhmän ajatuksia.

Yleiskaavapäällikön mukaan osa ideoista saattaa päätyä myös lopulliseen kaavaan. Hänen mukaansa kasvava tiiviyden toivomus saattaa olla jopa sukupolvikysymys.

– Kun aikaisemmin on puhuttu nimbyistä, niin nyt on selkeästi yimbyjä, eli ihmisiä, jotka haluavat lisää kaupunkia. Se on selvästi ajassaan. Kun tehdään pitkän aikavälin suunnitelmia kuten yleiskaavaa, niin suunnitellaan tuleville kaupunkilaisille ja se viesti täytyy ottaa vakavasti.