Sampo Terho: Nato toisi uskottavuutta Suomelle

Rovaniemellä vieraileva EU-vaaliehdokas Sampo Terho (ps.) sanoo Naton olevan hyvä ja uskottava lisä Suomen puolustukselle. "Jos Ruotsi päättää liittyä Natoon, Suomi jää outoon porukkaan, jos se jää ulkopuolelle", Terho sanoo.

Kotimaa
Perussuomalaisten EU-vaalihdokas Sampo Terho
Perussuomalaisten EU-vaaliehdokas Sampo Terho hakee jatkokautta EU-parlamentissa. Keskiviikkona hän vieraili Rovaniemellä ja Kuusamossa. Sauli Antikainen / Yle
Perussuomalaisten EU-vaalihdokas Sampo Terho
Lyseonpuiston lukion EU-vaalipaneelissa vieraili Jenni Leukumaavaara.

Toista kautta EU-parlamentista hakeva Sampo Terho asettui Naton puolelle Rovaniemellä käydyssä vaalikeskustelussa.

– Olen jo vuosia ollut varovaisesti myönteinen, ja nämä viime aikojen tapahtumat eivät ole mitenkään sitä horjuttaneet, päinvastoin. Vaikka Natoon liittymisessä on kustannuksia ja voi nähdä muitakin kielteisiä puolia, on siinä kuitenkin enemmän hyvää. Lähes kaikki EU-maat ovat jo Nato-maita, eli emme joudu mihinkään uuteen joukkoon. Ainoastaan Yhdysvallat, joka on suhtautunut meihin hyvin ystävällismielisesti, tulisi siihen lisäksi, Terho sanoo.

Terhon mukaan Suomen on nyt seurattava tarkasti Ruotsin Nato-päätöksiä.

– Meidän pitää muistaa, että varsinkin jos Ruotsi päättää liittyä, joudumme päinvastoin outoon porukkaan, jos jäämme ulos.

Terhon mielestä Nato toisi Suomelle uskottavuutta.

–Se kasvattaa meidän turvallisuuden ja puolustuksen uskottavuuttamme, jos me liitymme Natoon.

Terho kuitenkin korostaa, ettei Nato voi korvata kansallista puolustusta. Myös Venäjä-suhteista on pidettävä kiinni.

– Meillä on kuitenkin hyvät suhteet Venäjään. Meidän pitää jatkaa sitä suhdetta ja aina muistaa, että ulkopolitiikka on lopulta kuitenkin aina kansallinen kysymys, ja sen tehtävänä on turvata Suomen kansallista etua eikä mitään muuta.

Perussuomalaiset ei puolueena kannata Nato-jäsenyyttä.

Sampo Terho osallistui Rovaniemen lyseonpuiston lukion vaalipaneeliin. Terhon lisäksi paikalla oli vihreiden EU-ehdokas Pekka Aikio. Muista puolueista paikalla olivat Liisa Ansala (kesk), Kati Tervo (vas) ja Henri Mella (kok), jotka eivät ole vaaleissa ehdokkaana.

Ei selviä kantoja pohjoisen asioihin

Sampo Terholla ei ollut vahvoja näkemyksiä Pohjois-Suomen ja EU:n suhteista. Esimerkiksi Jäämeren radan rakentamista hän kannattaa, mutta ei osannut sanoa sen mahdollisista reiteistä, aikatauluista tai kustannuksista.

EU on myöntänyt pohjoisille raja-alueille erityistukia, ja niiden Terho arvelee jopa olevan kasvussa.

– Pohjoisille alueille on yritetty saada erilaisia tukia ja sitä kautta kehitystä, ja jatkossa tukia voi ehkä saada nykyistä paremminkin. Itse kuitenkin ajattelen koko maata, ja että Suomen pitää nyt tarkkaan katsoa, onko meille EU:sta enemmän hyötyä vai haitttaa. Hyvin paljon niistä lupauksista, joita olemme saaneet viimeisten 20 vuoden aikana, on jäänyt toteutumatta, Terho sanoo.

Pohjoisesta katsottuna EU saattaa näyttää kaukaiselta ja jopa kiusankappaleelta tiukkoine direktiiveineen. Terho muistuttaa, että se kuitenkin vaikuttaa niin paljon arkeemme, että äänestäminen on tärkeää.

– EU ei ole kenellekään kaukainen, vaikka itsekin niin ajattelin ennen kuin siellä olen työskennellyt. EU sääntelee kodinkoneitamme, autojamme, liikennettä, jopa ilmaa jota hengitämme. Kukaan ei pääse karkuun EU:ta, ja silloin kun voi vaikuttaa, kannattaa olla liikkeellä.

Nuoret aktiivisina EU-vaalikeskustelussa

Vaalitilaisuuden järjestänyt Lyseonpuiston lukio oli tyytyväinen poliittiseen keskusteluun, vaikka se olisi heidän mukaansa voinut olla räväkämpääkin. Keskustelu liikkui EU:n ja USA:n vapaakauppasopimuksesta tuloeroihin, tasa-arvoiseen avioliittolakiin ja kannabiksen myynnin laillistamiseen.

Oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Matti Pajari muistutti, että vaikka usein muuta väitetään, politiikka kiinnostaa nuoria. Vaalipaneeli oli oppilaiden kiinnostuksesta lähtenyt ja heidän itse järjestämänsä tilaisuus.

–Yllätyksenä tuli Sampo Terhon Nato-kannatus, koska hänen puolueensa on eri mieltä, Pajari sanoo.