Laura Räty muunsi sivutyönsä tuloja verottomiksi osingoiksi

Sosiaali- ja terveysministeri Räty hyödynsi vuosina 2006–2009 monimutkaista yhtiöjärjestelyä, jolla hän sai lääkärintyöstä saamiaan tuloja muutettua verottomiksi osingoiksi.

Kotimaa
Laura Räty.
Laura Räty.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Nykyinen ministeri Laura Räty (kok.) liittyi helmikuussa 2006 osakkaaksi DocOne-yhtiöön, jonka toimintamalli perustui mahdollisuuteen muuttaa hänen Töölön Mehiläisessä sivutoimisesti pitämänsä yksityisvastaanoton tuloja luontoiseduiksi ja osingoiksi palkan sijaan. Loppuvuodesta 2006 Räty perusti sijoitusyhtiö Groundhog Holding Oy:n. Tämä yhtiö tuli DocOnen osakkaaksi Rädyn tilalle. Järjestely mahdollisti osinkojen nostamisen Rädyn omistamaan yhtiöön ilman veroja.

Rädyn sivutyö on kuitenkin ollut verrattain pienimuotoista. Hänen holdingyhtiönsä sai vuosina 2007–2011 kaikkiaan noin kaksikymmentä tuhatta euroa verovapaita osinkoja DocOne Oy:stä ja sen työtä jatkaneesta Terveyden tuottajat Oy:stä. Tästä summasta yli puolet olisi mennyt veroihin ja muihin pakollisiin maksuihin, mikäli Räty olisi nostanut sivutulonsa palkkana HUS:n virkalääkärin palkan päälle. Räty työskenteli HUS:n Hyvinkään sairaalassa vuosina 2007–2011.

Osakkuudesta Terveyden tuottajissa Räty kertoo luopuneensa heinäkuussa 2011 ennen kuin hänet valittiin Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavaksi apulaiskaupunginjohtajaksi. Sijoitusyhtiönsä hän kuitenkin säilytti ja on sijoittanut sen varoja muun muassa pörssiin sekä nostanut niitä yhtiöstään verovapaina osinkoina ulos.

– On aivan normaalia suomalaisen lainsäädännön mukaisesti harjoittaa yksityislääkäritoimintaa tällä tavalla, kommentoi ministeri Räty järjestelyä.

Lisäksi Räty sai verohyötyä ottamalla DocOnesta ja Terveyden tuottajista autoedun. Luontoisedut ovat Suomessa tyypillisesti käypää arvoaan kevyemmin verotettuja. Rädyllä on ollut myös puhelinetu ja muita etuja, joita hän kieltäytyy kommentoimasta tarkemmin.

Räty ei myöskään halua ottaa kantaa siihen, onko lääkärin sopivaa keinotekoisesti pienentää maksamiaan veroja etenkin saadessaan päätoimestaan verovaroin maksettua palkkaa. Hän ei kommentoi myöskään sitä, millainen haaste suomalaiselle julkiselle terveydenhoitojärjestelmälle ovat lääkärit ja terveysalan konsernit, jotka pyrkivät menestyksekkäästi minimoimaan Suomeen maksamansa verot.

Vuoteen 2008 asti Suomessa oli epäselvyyttä siitä, miten verottaja suhtautuu tällaisen järjestelyn lainmukaisuuteen. Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei menettelylle ole "lainsäädännön nykytila huomioon ottaen" estettä. Lakia muutettiin vuonna 2009 niin, että seuraavasta vuodesta alkaen työpanososingoista oli maksettava palkkaveroa. Näin Räty kertoo tehneensä.

– Yrityksestäni saamistani osingoista olen maksanut lainmukaiset verot ja maksut, Räty sanoo. Räty ei julkisten verotietojen mukaan ole maksanut osinkoveroja. Tämä johtuu siitä, että niitä ei lain mukaan ole tarvinnut maksaa.

Tämän vuoden alusta voimaan tulleen osinkoverouudistuksen jälkeenkin enimmillään kolme neljäsosaa yhtiön maksamista osingoista on mahdollista nostaa verovapaana.