Kolttasaamelaisista leviää netissä väärää tietoa

Kolttasaamelaisista ja heidän oikeuksistaan on ollut jo vuosia monenlaisia ennakkoluuloja ja nyt samat keskustelunaiheet ovat levinneet myös nettiin. Nuori kolttasaamelainen on jo kyllästynyt kuuntelemaan samoja kommentteja vuodesta toiseen.

Yle Saame
Tero Harju lukee internetistä kommentteja kolttiin liittyvistä stereotypioista
Kolttasaamelainen Tero Harju

Nuori kolttasaamelainen Tero Harju on kyllästynyt tietämättömyyteen, joka kolttasaamelaisten ympärillä pyörii. Kolttasaamelaisista ja heidän oikeuksistaan on jo pidemmän aikaan ollut monenlaisia stereotypioita liikkeellä ja nyt keskustelu on siirtynyt myös Internetiin.

Huomaatte kuinka yhteiskunta antaa näille "köyhille" ensin maat ja lisämaat, yleensä vesien rannoilta. Lisämaata seuraa kalastustukikohta ja ilmainen rakennus. Useilla koltilla on valtionvirka tai kunnanvirka. Että eivät olisi tosiasiassa minkään avustuksen tarpeessa pystyisivät omillaan rakentaan. Sama oikeus seuraa kolttaa jos nyt laitetaan uusi koltta sikiään.

Suomi24

Keväjärveläinen Tero Harju näkee tällaiset kommentit vain turhana puheensorinana eivätkä ne saa painoarvoa hänen elämässään. Hän on kuitenkin jo kyllästynyt tietämättömyyteen.

– Henkilökohtaisesti tällaiset kommentit menevät minun korvista sisään ja ulos. Onhan noita saanut aiemminkin kuulla, että mitä saadaan ilmaiseksi ja miten helppoa kaikki on. Kaikilla on kuitenkin oma mielipiteensä ja pitääkin olla, mutta kyllä pitäisi ottaa asioista enempi selvää ennen kuin rupiaa kirjoittelemaan, kertoo Harju.

34-vuotias Tero Harju puolisoineen suunnitteli yhteistä kolttatilaa Keväjärvelle, mutta loppujen lopuksi he päättivät mieluummin ostaa valmiin kodin.

Harjun mielestä koko prosessi olisi ollut todella hankala ja hän halusi muuttaa omaan kotiin mahdollisimman nopeasti.

– Ajateltiin aluksi, että haetaan nyt tätä tukea ja rakennettaisiin talo. Käytiin jo katsomassa tontti Keväjärven uudella asuinalueella ja mietimme, että kyllä tähän alamme rakentamaan omaa taloa. Mutta kuitenkin koko hakuprosessi olisi ollut todella pitkä ja raskas, parikin vuotta olisi mennyt erilaisia lippuja ja lappuja kirjoitellessa, muistelee Harju.

– Ajateltiin, että olisi helpompi vain ostaa valmis talo Keväjärveltä ja onneksi kävi hyvä tuuri, sillä löysimmekin talon jossa olen itse lapsena kasvanut, hän iloitsee.

Kolttatukia ei käytetä niin paljon kuin kuvitellaan

Todellisuudessa koltat eivät käytä tukimahdollisuuttaan niin runsaasti kuin ihmiset olettavat.

ELY-keskuksen metsänhoitaja Seija Nevala kertoo, että monina vuosina hakemuksia ei tule juuri ollenkaan. Tuen saamiseen vaikuttavat myös monet asiat, mutta sillä on yhä merkittävä vaikutus koltta-alueen elinvoimaisuuteen.

– Nykyään tuki on 45 prosenttia hyväksytyistä kuluista, eli uudelle asuinrakennukselle se merkitsee noin 90 000 euron tukea. Tällä tavalla koltta-alueilla saadaan tuettua myös nuorten kolttaperheiden muuttoa sinne. Minä kyllä henkilökohtaisesti näen tämän todella merkittävänä siinä suhteessa, että yksittäistapauksia meille tulee keskimäärin vain kaksi tai kolme vuodessa, eli tämä on todella pientä tämä tukitoiminta, kertoo ELY-keskuksen metsänhoitaja Seija Nevala.

Uudelle asuinrakennukselle se merkitsee noin 90 000 euron tukea. Näen tämän todella merkittävänä siinä suhteessa, että yksittäistapauksia meille tulee keskimäärin vain kaksi tai kolme vuodessa, eli tämä on todella pientä tämä tukitoiminta.

Metsänhoitaja Seija Nevala

Tuelle on tuloraja

Aivan kaikille koltille tukea ei kuitenkaan myönnetä, sillä tuen saamiseksi on täytettävä kolttalain asettamat vaatimukset.

Myös palkkatulot vaikuttavat tuen saamiseen.

– Tässä on tiettyjä vaatimuksia, jotka täytyy täyttää, jotta tuki myönnetään. Täytyy asua koltta-alueella ja olla kolttalain mukaisesti kolttasaamelainen. Yksi todella merkittävä tekijä on myös maa- ja metsätalousministeriön asettamat tuloraja, jota ei saa ylittää. Ihmistä kohden raja menee veronalaisissa tuloissa 42 600 eurossa ja jos oma puoliso lasketaan mukaan, niin se on 55 900 euroa, jonka saa vuodessa tienata, kertoo ELY-keskuksen Seija Nevala.

"Kolttien tulisi sitoutua myös kolttakulttuuriin tukea hakiessaan"

Esimerkiksi Internetin keskustelujen pohjalta ihmisillä on käsitys siitä, että kolttasaamelaiset saavat monia satoja tuhansia euroja valtion tukea rakentaakseen suuria lukaaleja ja mökkejä koltta-alueille.

Tero Harjun mukaan nämä ennakkoluulot eivät vastaa todellisuutta.

Hän puolisoineen luovutti kokonaan tukihakuprosessin, sillä paperisodasta syntyi haastava ja pitkäaikainen taistelu.

– Minulle se tuki olisi ollut sellainen perinteinen juttu, kun omat vanhemmat aikoinaan rakensivat tämän talon tuen avustuksella, mutta meille oli kyllä tärkeämpää nimenomaan se, että pääsemme muuttamaan koltta-alueelle. Minä haluaisin jotenkin vaikuttaa kulttuuriimme ja äänestää myös kolttavaaleissa, kertoo Harju.

Ihmiset kun hakee näitä tukia ja kun niitä myönnetään, tulisi olla sellainen pykälä joka velvoittaisi kolttasaamelaisia myös kehittämään tätä kulttuuria.

Tero Harju

Tero Harjun mielestä kolttalaki on yhä tärkeä kolttasaamelaisille ja se tukee edelleen kolttien perinteisiä oikeuksia. Kolttalakiin liittyy kuitenkin paljon hankalaa byrokratiaa. Jotta kolttasaamelaisena pääsisi hyödyntämään etuja, tulisi Harjun mielestä heidän myös sitoutua tekemään jotain kolttakulttuurin eteen.

– Kokonaisuudessaanhan laki on tosi hyvä homma, mutta minun mielestä tähän tuen saamiseen liittyvät asiat ovat todella vaikeita. Minun mielestäni kolttalakia voisi vähän muuttaa ja kirjoittaa ylös pari pykälää, esimerkiksi mitä minulla on käynyt mielessä, että ihmiset kun hakee näitä tukia ja kun niitä myönnetään, tulisi olla sellainen pykälä, joka velvoittaisi kolttasaamelaisia myös kehittämään kulttuuria. Edes jotain pieniä asioita, ehdottaa Tero Harju.

Kolttalain tarkoitus on edistää kolttaväestön ja -alueen elinolosuhteita ja toimeentulomahdollisuuksia sekä ylläpitää ja edistää kolttakulttuuria. Lakia sovelletaan koltta-alueella, johon kuuluvat Sevettijärvi-Näätämö ja Nellim-Keväjärvi kyläalueet Inarin kunnassa Pohjois-Suomessa.

Lähteet: Saami Nuett