Professori Pirjo Siiskonen: Nyt on lähiluomun aika

"Tutkimuksen mukaan luomuruoka on siis sekä puhtaampaa että terveellisempää kuin tavanomainen," kertoo Luomuinstituutin johtaja Pirjo Siiskonen.

luomuruoka
Pirjo Siiskonen Luomuinstituutin johtaja, professori
Pirjo Siiskonen Luomuinstituutin johtaja, professoriKuva: Harri Hakala

Tähän asti on väitetty, että suomalainen tavanomaisesti tuotettu ruoka on niin puhdasta, että meillä ei luomuruokaa tarvita.Toinen usein kuultu väite on, että kukaan ei ole pystynyt osoittamaan, onko luomuruoka terveellisempää kuin tavanomainen ruoka.

Luomuruoka on puhdasta ja terveellistä

Tutkimus on vihdoinkin onnistunut kumoamaan molemmat edellä esitetyt väitteet. Iso kansainvälinen meta-analyysitutkimus käsitti 343 tuotantotapoja vertailevaa tutkimusta ja se julkaistiin heinäkuussa 2014.

Analyysi osoitti tilastollisesti merkitsevän eron tavanomaisesti tuotetun ja luomuruoan välillä puhtaudessa, terveysvaikutuksissa ja vierasainepitoisuuksissa, kaikissa luomun eduksi. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tavanomaisesti tuotettu ruoka sisältää huomattavasti enemmän raskasmetalleja, kuten kadmiumia sekä torjunta-ainejäämiä.

Lisäksi tutkimus osoitti, että luomuruoka sisälsi jopa 60% enemmän antioksidantteja eli elimistöä sairauksilta suojaavia hyviä aineita kuin tavanomaisesti tuotettu ruoka. Tutkimuksen mukaan luomuruoka on siis sekä puhtaampaa että terveellisempää kuin tavanomainen.

Torjunta-aineet eivät näy tuotteessa

Yksi ihmisen ja luonnon kannalta haitallisimmista tekijöistä tavanomaisessa tuotannossa on torjunta-aineiden käyttö. Rikkaruohoja ja sienitauteja torjutaan kemiallisilla valmisteilla, jotka rikkaruohojen lisäksi tuhoavat maaperän pieneliöstöä, pellonpiennarkasveja ja linnustoa ja siirtyvät ravinnon välityksellä ihmiseen. Valumavesien mukana ne joutuvat vesistöihin.

Kuluttajan haaste on, että mahdolliset torjunta-ainejäämät eivät näy tuotteesta päällepäin. Päinvastoin: torjunta-ainejäämiä sisältävä ja säilyvyyttä edistävillä aineilla käsitelty tuontiomena näyttää kaupan hyllyssä kauniin punaiselta ja houkuttelevalta. Kuluttajan ostopäätöstä ohjaa tuotteen ulkonäkö. Tullilaboratorion ja Eviran tutkimusten mukaan kuitenkin 60 % tuontielintarvikkeista sisälsi torjunta-ainejäämiä. Kotimaisissa tavanomaisesti tuotetuissakin torjunta-ainejäämiä oli 30 prosentissa tutkituista tuotteista.

Etsi lähituotettua luomua

Moni kuluttaja kannattaa lähiruokaa. Läheisyys tuntuu hyvältä, läheisyys on lämmin käsite. Tuntuu hyvältä ostaa lähellä asuinpaikkaa tuotettua, paikkakunnan torilta saatavaa tai tuotetta, jonka tuottajan tuntee. Tämä ei kuitenkaan takaa tuotteen puhtautta ja turvallisuutta, jollei se ole luomua.

On hienoa, että kotimaisen ja lähellä tuotetun ruoan arvostus on kasvussa. Jos on päässyt arvovalinnoissaan niin pitkälle, että on luopunut tuontiruoasta ja siirtynyt lähiruoan käyttäjäksi, kannattaa pinnistää vielä seuraavalle askelmalle: etsiä lähellä tuotettua luomua.

Nyt sadonkorjuun aikaan luomulähiruokaa on Mikkelissäkin runsaasti saatavilla: on luomuperunaa, luomukaalia, luomuporkkanaa ja luomusipulia, kaikki tuotettu Mikkelissä.

Luomuliha ja luomukananmunat tulevat lähiseudulta ja eteläsavolainen Vavesaaren luomumysli valittiin viime viikolla vuoden luomutuotteeksi. Ostamalla lähiluomua tuet aluetaloutta ja teet hyvää itsellesi ja luonnolle. Luomu on kasvun ala. Näinä ankeina aikoina on mukava kirittää omilla ostopäätöksillään kasvavaa liiketoiminnan alaa!

Pirjo Siiskonen

Kirjoittaja on Luomuinstituutin johtaja ja professori

Kirjoitus on osa Yle Etelä-Savon Tiedon väärti -kolumnisarjaa