Herätyskello sai kaverikseen unta mittaavan laitteen

Unen digitaalinen mittaaminen on yleistynyt. Yöpöydille on viime vuosina ilmestynyt monenlaisia mittareita, joilla omaa untaan voi tarkkailla. Vaarana on, että nukkumisestakin tulee suorittamista.

Aamu-tv
Unettomuus.
Mitä omasta unesta voi selvittää digitaalisen tarkkailun avulla ja mitä hyötyä unitarkkailulla voi saavuttaa? Työterveyslaitoksen tutkija Jussi Virkkala kertoi unen kotitatarkkailusta ja siihen käytettävistä laitetteista ja sovelluksista.

Oman kehon ja sen toimintojen mittaaminen on yleistynyt. Aktiivirannekkeiden lisäksi moni hankkii myös unirannekkeen. Laitteesta riippuen tietoa kertyy muun muassa unen kestosta ja rikkonaisuudesta.

Hyvä uni muodostuu useasta vaiheesta. Non-REM-uni on syvää ja palauttavaa unta. REM-uni on puolestaan vaihe, josta saatetaan muistaa nähtyjä unia. Jotta päivän askareista palautuu, tulee unen kestää riittävästi ja olla riittävän syvää. Yleisesti suositellaan noin kahdeksaa tuntia, mutta sekin vaihtelee yksilöllisesti. Syvällä unella on monia vaikutuksia.

Virkkalan mukaan uniaan ei kannata menettää laitteiden säteilyvaaraa miettiessä.

– Uni määritellään aivosähkötoiminnan perusteella. Syvässä unessa aivot ovat hitaassa toiminnassa, jolloin esimerkiksi muistettavat asiat painuvat mieleen, kertoo Työterveyslaitoksen tutkija Jussi Virkkala.

Unen laatuun voi vaikuttaa tekemällä itselleen sopivia valintoja.

– Tuloksia seuratessaan voi miettiä, että mitä teki unta edeltävänä päivänä ja miten se vaikutti unen laatuun. Joinko myöhään kahvia? Tuliko liian monta alkoholiannosta? Oliko liikunta liian raskasta liian myöhään? Virkkala kyselee.

Joskus lisätiedon kerääminen kuitenkin stressaa ja heikentää unen laatua. Silloin laitteet kannattaa unohtaa yöpöydän laatikkoon, sillä uni ei saa olla suorittamista.

Laitteet kehittyvät nopeasti

Yksinkertaisimpiin laitteisiin syötetään nukkumaanmenoaika ja heräämisaika, sekä omia arvioita unen laadusta. Kehittyneemmät laitteet keräävät tiedot itse ja lähettävät ne kännykkään. Uusimmat laitteet mittaavat myös liikeaktiivisuutta, joko antureilla tai pitämällä yhteyttä kännykkään.

– Nyt ihan hiljattain näihin rannekkeisiin on tullut myös muita ominaisuuksia. Ne mittaavat sykettä, nauhoittavat mahdollista kuorsaamista ja toimivat älypuhelimen jatkona. Rannekkeet vastaanottavat sähköpostit ja tekstiviestit, Virkkala kertoo.

Liiat virikkeet tulisi kuitenkin unohtaa iltaisin.

– Täytyisi muistaa rauhoittua siihen uneen, ja jättää puhelin rauhaan. Kännykän käyttö iltaisin saattaa virkistää ja sitä kautta heikentää unta, Virkkala sanoo.

Virkkalan mukaan uniaan ei kannata menettää säteilyvaaraa miettiessä, sillä se on vähäisempää kuin tavallisessa kännykän käytössä.

Hän kuitenkin muistuttaa, että laitteet on kehitetty terveen unen seurantaan. Niillä ei hoideta, saati diagnosoida uneen liittyviä sairauksia.