Media hyväksyy asiantuntijaksi naisen vain harvoin

Tuoreen tutkimuksen mukaan tiedotusvälineet etsivät käsiinsä tutun supliikkimiehen, kun kaivataan asiantuntijaa sanomaan jotain tärkeää. Asiantuntijaroolissa esiintyvistä alle kolmekymmentä prosenttia on naisia.

politiikka
Pekka Ervasti, Matias Turkkila ja Paavo Väyrynen Aamu-tv:n vieraina.
Pekka Ervasti, Matias Turkkila ja Paavo Väyrynen Aamu-tv:n vieraina.Yle

Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Mari K. Niemi sanoo yllättyneensä siitä, kuinka vähän naisia pääsee tiedotusvälineissä esiin niin sanotussa asiantuntijan roolissa.

– Tutkimuksemme mukaan median käyttämistä asiantuntijoista yli 70 prosenttia on miehiä. Suosittelisin pohtimaan sitä, mistä johtuu, että naiset näkyvät asiantuntijarooleissa niin vähän, sanoo Mari K. Niemi.

Niemi sanoo, että nyt tehty tutkimus ei pysty vastaamaan kysymykseen, miksi naiset vaikenevat myös mediassa.

– Kyllä tämä on edelleen täysi mysteeri.

Mieluiten supliikkimies

Mari K. Niemi sanoo, että sekä mies- että naistutkijat haluavat yhtä mielellään olla median käytettävissä. Toimittajat puolestaan sanovat, että median kannalta asiantuntijan sukupuoli on yksi hailee. Silti lausunto lehteen tai televisioon tulee useimmiten miehen suusta.

– Jostain syystä mies valikoituu asiantuntijaksi. Kyllä tässä sellainen johtopäätös on, että kun asiaa ei tarkemmin toimituksissa mietitä, niin median toimintakäytännöt ilmeisesti ohjaavat miesasiantuntijan luokse, sanoo Mari K. Niemi.

Sanoisin, että kannattaa vaan rohkeasti astua esiin.

Mari K. Niemi

Mari K. Niemi sanoo, että toimituksissa suositaan hyviksi havaittuja ja entuudestaan tuttuja supliikkimiehiä. Niemi kehottaa naisia rohkeuteen.

– Jos tutkijanaiset ovat kovin itsekriittisiä, he ehkä miettivät, riittääkö oma asiantuntemus. Sanoisin, että kannattaa vaan rohkeasti astua esiin, niin miehetkin tekevät.

Ei iltapäivälehdille

Mari K. Niemen ja Ville Pitkäsen tekemän Asiantuntijuus mediassa -tutkimuksen mukaan suurin osa tutkijoista jää medialta hyödyntämättä – eivät pelkästään naiset. Vain pieni osa tutkijoista ylipäätään saa äänensä kuuluviin.

Viidesosa tutkijoista on sellaisia, joita ei haastatella kertaakaan tai korkeintaan pari kertaa vuodessa.

– Meillä on yliopistoilla valtavasti potentiaalia, jota tiedotusvälineet ja julkinen keskustelu ei hyödynnä millään tavalla, sanoo erikoistutkija Ville Pitkänen.

Tutkimuksen mukaan suurin osa tutkijoista pitää tiedostusvälineiden yhteydenottoa ja haastattelupyyntöä myönteisenä asiana. Mutta joidenkin välineiden käytettävissä ei haluta mielellään olla.

– Enemmistö suhtautuu kielteisesti iltapäivälehtien haastattelupyyntöihin, kertoo Ville Pitkänen tutkijoiden haastatteluinhokeista.