Näkökulma: Vammaisista viis, pelastetaan ensin delfiinit!

Samaan aikaan kun kehitysvammaisia ihmisiä koskevat lait ja palvelut ovat historiallisessa murroksessa, kuntien säästöt syövät ylevät tavoitteet. Todellisuus lyö kasvoille, lujaa. Mutta mistä me puhumme? Delfiineistä! Pitäisikö delfiineille hankkia henkilökohtaiset avustajat ja kehitysvammalaitoksiin alkaa myydä lippuja, ihmettelee toimittaja Ami Assulin.

Kotimaa
Ami Assulin Näkökulma-kuva piirros
Stina Tuominen / Yle

Heitä on neljä:

Santeri, Aleksi, Juuso ja Marika. He ja heidän perheensä ovat

Silminnäkijä: Laitoksesta heitteille

-raportin päähenkilöitä. Aloitan perehtymisen kehitysvammaisten ihmisten elämään tämän päivän Suomessa lokakuun puolivälissä, samaan aikaan, kun delfiinikohu räjähtää silmille mediassa.

Jokaisella kehitysvammaisella ihmisellä on oikeus asua kuten muutkin kuntalaiset ja laitokset on päätetty sulkea vuoteen 2020 mennessä.

Hallituksen periaatepäätöksen mukaan jokaisella kehitysvammaisella on oikeus asua kuten muutkin kuntalaiset ja laitokset on päätetty sulkea vuoteen 2020 mennessä. Juhlapuheissa vammaisten ja heidän omaistensa toiveita luvataan kuunnella enemmän:

– Kun tukea ja palveluja räätälöidään joustavasti asiakkaiden ja omaisten toiveita kuunnellen, laitoshoidon ja muun kalleimman hoidon tarvetta voidaan vähentää. Esimerkiksi lasten laitoshoidon hinnalla on voitu palkata kotiin useampiakin hoitajia vanhempien jaksamisen avuksi, totesi peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) Vammaistyö 2014 -tapahtumassa.

Siitä huolimatta Santerille

, 12, ehdotettiin paremman puutteessa laitoshoitoa, vaikka hän todennäköisesti selviäisi hyvin, jos hänelle myönnettäisiin avustaja. Ongelmat koulussa kärjistyivät, kun luokasta vähennettiin yksi ohjaaja – mutta lopulta tilalle saatiin harjoittelija tasapainottamaan tilannetta.

Aleksi, 18, on jumittanut laitoksessa "tilapäishoidossa" jo kymmenen vuotta – siitä huolimatta, että hänelle luvattiin pari vuotta sitten paikka pienessä, kodinomaisessa vammaisten asumisyksikössä. Perhe myi kotinsa ja muutti kauas sisarusten tutusta koulusta ja kavereista ollakseen lähellä Aleksin uutta kotia.

Paikka peruuntui ja nyt edessä on uhka siirrosta toiseen paikkaan, entisen mielisairaalan tiloihin.

Siitä huolimatta Juuson, 24, viihtyisä kahdeksan vuoden koti, pieni kolmen hengen yksikkö suljettiin säästösyistä. Hän on päätynyt kolkkoon ja meluisaan kymmenen nuoren autistimiehen osastolle ja viettänyt helteisen kesän selästä sidottavissa, sormet peittävissä hoitohaalareissa (ja siksi myös vaipoissa!), ettei ahdistukseltaan vahingoittaisi itseään.

Suomessa on neljä delfiiniä ja 40 000 kehitysvammaista ihmistä. Miksei some räjähdä Santerin, Aleksin ja Juuson vuoksi?

– Vammaispalvelujen tulee edistää vammaisten yhdenvertaisuutta sekä turvata heidän itsemääräämisoikeuttaan, välttämätöntä huolenpitoa ja osallisuutta yhteiskunnassa, ministeri Huovinen lausui keväällä.

Totuus on toisenlainen:

autistit ja kehitysvammaiset ovat näkymätön ryhmä, ja etenkään puhumattomat ihmiset eivät saa ääntään kuuluviin. Säästöt ja laitosten sulkeminen johtavat pahimmillaan siihen, että yhä useampia, yhä erilaisempia ihmisiä tungetaan samoihin yksiköihin, että hoitohenkilökuntaa on vähemmän ja lääkkeitä joudutaan käyttämään enemmän.

Tai, että avustajien puutteessa laitoksiin joutuvat sellaisetkin ihmiset, jotka oikein tuettuna pärjäisivät myös kotona. Santerin tulevaisuus näyttää synkältä: haastavasti käyttäytyville nuorille ei ole monia paikkoja peruskoulun jälkeen. Monet oppilaitokset asettavat opiskelun ehdoksi sen, että nuorelle on myönnetty henkilökohtainen avustaja.

Onnistuneita esimerkkejäkin on.

On totta, että ne joita tuetaan, tuetaan hyvin. Santerin koulussa Raholassa opettajat ja ohjaajat tekevät huikean hienoa työtä.

Marika, 19, on löytänyt tiensä taiteen ja musiikin maailmaan voittoa tavoittelemattomasta kansalaistoimintajärjestö OmaPolusta. Tampereen kaupungin rahoitus on taattu vuodeksi eteenpäin, mutta hankintalain uudistaminen pelottaa täälläkin: mitä jos suuret ketjut valtaavat alan pieniltä, yksilöllisyyttä vaalivilta toimijoilta?

Vammaisjärjestöt ovatkin vaatineet, että vammaisten avun ja tuen tarve olisi irrotettava kilpailutuksesta: ihmisen elämä ja koti eivät saa olla kaupan.

Loppupelissä kyse on rahasta ja poliittisista päätöksistä. Tässä ryhmässä ei ole niin montaa äänestäjää, että moni viitsisi vaivautua puolustamaan heitä. Ja me muut – meillä on muutakin ajateltavaa…

Heitäkin on neljä:

Veera, Leevi, Eevertti – ja Delfi. Arvannette neljännestä nimestä, että kyseessä ovat delfiinit, tarkemmin sanottuna Tampereen Särkänniemen Delfinaarion asukkaat.

Samaan aikaan kun aloittelin ohjelman

Silminnäkijä: Laitoksesta heitteille?

tekoa, Tampereella tapahtui: tuskin oli toivottu elokuussa kuolleen Näsi-delfiinin menetyksestä ja hylätty valtuustoaloite delfinaarion alasajosta, kun Veera-delfiinin poikanen kuoli vain viikon ikäisenä.

Särkänniemen delfinaario suljettava - yhteisössä julkaistiin kuvia muistotilaisuudesta kuolleelle delfiinille.

Sosiaalinen media räjähti:

delfinaario on suljettava! Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin (sd.) vaati Twitterissä, että delfinaarion alasajo on selvitettävä.

Facebookin Särkänniemen delfinaario suljettava –yhteisössä julkaistiin kuvia Tampereen Keskustorilla pidetystä muistotilaisuudesta kuolleelle delfiinille.

Sieltä löytyy myös linkki parintuhannen tamperelaisen allekirjoittamaan kuntalaisaloitteeseen, jossa vaaditaan Tampereen kaupunkia selvittämään, kuinka sen omistama Särkänniemi Oy on varautunut delfinaarion toiminnan jatkamiseen ja sen haasteisiin:

Lokakuun lopussa Tampere

julkisti budjettiehdotuksensa, jonka mukaan käyttötalouden nettomenoista pitää säästää lähes 25 miljoonaa euroa. Muun muassa koulukäynnin ohjaajia vähennetään noin kymmenen prosenttia, eli 30 ohjaajaa.

Mieleeni tulee ensin Santeri, sitten taas delfiinit. Suomessa on neljä delfiiniä ja 40 000 kehitysvammaista ihmistä. Miksei some räjähdä Santerin, Aleksin ja Juuson vuoksi? Pitäisikö delfiineille hankkia henkilökohtaiset avustajat tai laitoksiin alkaa myydä pääsylippuja tulojen saamiseksi?

Missä on Sanna Marin? Kuka tekisi aloitteen, jossa vaaditaan selvittämään seuraavat haasteet?

Silminnäkijä: Laitoksesta heitteille YLE TV2 27.11. klo 20.00