Oletko aina halunnut opiskella Harvardin tai Yalen huippuyliopistoissa? Nyt se on mahdollista

Uudenlaiset verkkokurssit tarjoavat kenelle tahansa mahdollisuuden opiskella maailman parhaiden korkeakoulujen opissa. Suosituimmilla kursseilla on ollut osanottajia jopa 170 eri maasta.

Kotimaa
Tietokoneen näppäimistö.
Miia Roivainen / Yle

Uudenlaiset MOOC-verkkokurssit avaavat kaikille mahdollisuuden opiskella korkeakoulukursseja vapaasti maksutta.

Yksi kurssien avainajatuksista on laajuus. MOOC tulee sanoista Massive Open Online Courses, joka suomennettuna tarkoittaa massiivisia avoimia verkkokursseja.

Kurssien osanottajamääriä ei ole rajattu, kertoo Helsingin Yliopiston Tietojenkäsittelylaitoksen opintoesimies Jaakko Kurhila.

– Se on avoin ja kaikkien saavutettavissa, koska ei ole hintaa eikä rajoitteita osallistumiselle. Kurssilla voi olla vaikka 100 000 ihmistä, Jaakko Kurhila sanoo.

Vain pieni osa läpi

Ensimmäiset suomalaiset kaikille avoimet verkkokurssit keskittyvät ohjelmointiin. Aalto-yliopiston syksyllä alkaneille kursseille ilmoittautui jopa 3 500 opiskelijaa.

Osallistujista noin 3 000 oli yliopiston ulkopuolelta.

Kurssi on sama kuin korkeakoulun ohjelmointia opiskelevien ensimmäisen vuoden peruskurssi.

Kurssilla voi olla vaikka 100 000 ihmistä.

Jaakko Kurhila

– Suuri osa osallistujista vain tutustui uuteen asiaan. Mukana on ollut lopulta noin 300 Aalto-yliopiston ulkopuolista kurssilaista. Vain murto-osa ilmottautuneista läpäisee kurssin, Aalto-yliopiston Tietotekniikan laitoksen professori Lauri Malmi kertoo.

Lukiolaisille opintopisteitä etukäteen

Helsingin yliopisto tarjoaa ohjelmoinnin MOOC-kurssejaan muun muassa lukioiden käyttöön. Jaakko Kurhila sanoo koodauksen olevan uusi kansalaistaito.

Yliopisto lupautuu jopa tarkastamaan kurssin kokeet koulun puolesta.

– Jos koulu haluaa tarjota näistä valinnaisia opintojaksoja, lupaamme korjata kokeet, joita koulussa on tehty. Koulu saa halutessaan myöntää niistä lukio-opintoja. Jos kurssin suorittanut tulee opiskelijaksi Helsingin yliopistoon, suorituksen saa hyväksiluetuksi yliopistossa ja se kelpaa tutkintoon.

Kurhilan mukaan kurssit ovat hyviä ja opettavaisia.

– Kun siihen satsaa, huomaa, kuinka kehittyy ja pystyy itse taivuttamaan koodia niin, että sillä saa jotain aikaiseksi.

Tarjontaa löytyy filosofiasta ohjelmointiin

Maailmalta löytyy eri tavoin toteutettuja kaikille avoimia verkkokursseja. Muiden muassa omia kurssejaan verkko-opetuksena tarjoavat tunnetut huippuyliopistot kuten Harvard, Yale, Stanford ja MIT.

Vain murto-osa ilmottautuneista läpäisee kurssin.

Lauri Malmi

Vaikka Suomessa on keskitytty vielä ohjelmointiin, kurssien aiheet voivat olla mitä vain akateemisen maailman tarjonnasta.

– Eniten on tietotekniikkaa ja matemaattis-luonnontieteellisiä aineita, mutta siellä on kursseja myös klassisesta musiikista, taiteista, uskonnoista ja ihan mistä tahansa. Ne eivät ole perinteisen ainejaon mukaisesti tehtyjä, Jaakko Kurhila sanoo.

Ei maantieteellisiä rajoja

Periaate on, että verkkokurssien osanottajia ei rajoiteta valtioiden rajoilla. Opiskelumahdollisuus annetaan kaikille kaikkialla.

– Alun perin ajateltiin, että tämä on keino opetuksen tasa-arvoistamiseen. Harva kurssilainen on kuitenkin sellaista paikoista, joissa ei muuten pääsisi osallistumaan opetukseen. Monella kurssilla on ollut osallistujia jopa 170 maasta.