Design-opetus tuli kouluihin: asioita opitaan pelaamalla videopelejä ja tekemällä elokuvia

Design-opetusmallissa nuoret räätälöivät itselleen oppimismenetelmän, jonka kautta perehtyvät erilaisiin ilmiöihin. Esimerkiksi Mikkelin Rantakylän yhtenäiskoulussa lapset järjestävät opettajille esimerkiksi mindfulness-harjoituksia ja keskustelevat suvaitsevaisuudesta tekemällä aiheesta dokumenttielokuvia.

tiede
rantakylän 5b
Mikkelin Rantakylän yhtenäiskoulun 5B-luokan lapset perehtyvät Egyptin historiaan rakentamalla mennyttä maailmaa Minecraft pelissä.Juho Liukkonen / Yle

– Tyttö pyysi poikaa tanssimaan. Poika oli sanonut hänelle ei, koska tyttö on tumma.

Näin Mikkelin Rantakylän yhtenäiskoulun 5B-luokan oppilaat kertovat, mistä syntyi idea luokan yhteiselle dokumenttiprojektille. Tapaus oli jäänyt oppilaiden mieleen viime vuonna itsenäisyyspäivänä järjestetyistä tansseista.

Luokanvalvoja Marja-Leena Bilund aloitti luokkansa kanssa yhteisen projektin, jossa tartutaan käytännönläheisesti suvaitsevaisuuteen. Syntyi kahdeksan lyhytdokumenttia. Nuoret etsivät niissä lähipiiristään ulkomaalaistaustaisia ihmisiä ja tutustuvat heidän arkeen.

– Dokumenttimme nimi on ”Kolumbialainen ystävä”. Hän on muuttanut ihan pienenä Suomeen Kolumbiasta, Henna Sinisalo kertoo.

– Minä opin, että erilaisissa ihmisissä ei ole mitään pelottavaa. Aluksi jännitti, mutta sitten kun tutustuttiin paremmin, niin ei pelottanut, ryhmään kuulunut Mona Kakriainen kertoo Kolumbialainen ystävä -dokumentin teosta.

Asioita opetellaan pelaamalla Minecraftia

Bilundin luokalla opetusmenetelmät on laitettu kokonaan remonttiin. Luokkahuoneen yhdessä kulmauksessa Jonna Pynnönen opiskelee Egyptin historiaa ja arkkitehtuuria rakentamalla historiankirjoista oppimaansa Minecraft-videopeliin.

Minecraft on videopeli, jossa ympäristö rakennetaan lego-palikoiden kaltaisista osista kolmiulotteisessa maailmassa.

– Meille on annettu kysymyksiä, joihin pitää löytää vastauksia kirjoista ja internetistä. Opittu pitää pystyä kertomaan sitten tämän pelimaailman avulla.

Opettajat eivät ymmärrä lapsen mieltä, koska me ajatellaan asia yksinkertaisemmin. Siksi lapset pystyvät selittämään asiat myös toisilleen helpommin.

Moona Meri Rantakylän yhtenäiskoulun 5B-luokalta

Jos Minecraft ei nappaa lasta, voi saman asian opetella tekemällä powerpoint-esityksen, askartelemalla tai vaikkapa tekemällä perinteisen esseen. Tekniikka ei ole itseisarvo. Tärkeää on, että lapsen mielenkiinto herää.

– Ilmiöt nousevat opetussuunnitelmasta tai omasta käytännöstä ja elämästä. Sitten pohditaan miten voidaan saada tietoa erilaisista ihmisistä ja ilmiöistä. Aluksi asioita pohditaan yhdessä ja sitten lapset tekevät omat kysymykset ja lähtevät etsimään tietoa.

Bilund hylkää opetusmallin, jossa koululaiset tankkaavat kirjoista päänsä täyteen tietoa ja sitten oksentavat tiedon tenttipaperille. Asioiden opiskelusta on saatava mielekästä, jotta lapsi sisäistää oppimansa.

rantakylän 5B
Miro Kekkonen, Aki Manninen, Mona Kakriainen ja Henna Sinisalo Mikkelin Rantakylän yhtenäiskoulun 5B-luokalta tekivät elokuvan "Kolumbialaisesta ystävästä"Juho Liukkonen / Yle

Lapsille annetaan vapautta, mutta myös vastuuta

Bilundin luokalla opiskelu ei ole kuitenkaan yhtään helpompaa. Kaikilla kursseilla töille on asetettu deadlinet, jonka puitteissa tulosta on synnyttävä. Jos ei ole saanut mitään aikaiseksi, ei arvosanastakaan voi olettaa kummoista.

Opiskelijoille jaetaan vastuuta myös siten, että lapset opettavat toinen toisiaan oppimastaan. Bilund myöntää, että hän ei edes tietäisi Minecraft-pelistä mitään ilman oppilaitaan.

– Opettajat ovat ikään kuin professoreita meille. Ne eivät kuitenkaan ymmärrä lapsen mieltä, koska me ajatelemme asiat yksinkertaisemmin. Siksi lapset pystyvät selittämään toisille asiat helpommin, Moona Meri 5B luokalta huutaa täydentäen luokanvalvojaansa.

– Koulunkäynnistä tulee entistä vuorovaikutteisempaa. Me opimme toisiltamme hyvin paljon. Lapsilla on hirvittävästi sellaista potentiaalia, jonka käyttämiseen heille on annettava mahdollisuus. Opettaja ei ole enää tiedonjakaja vaan organisoija, eräänlainen oppimisen ohjaaja, Bilund toteaa.

Yliopistomaailma kiinnostunut opetusmenetelmästä

Design-opetusmalleja on tutkittu muun muassa Itä-Suomen yliopistossa. Tutkija Henriikka Vartiainen tarkasteli väitöskirjassaan museoita ja kuinka niissä vierailevien koululaisryhmien kiinnostusta aihepiiriin voitaisiin herätellä.

– Taustalla on, että tässä ajassa on monimutkaisia ilmiöitä, joihin ei ole olemassa yhtä ainoaa ratkaisua. Uusissa design-opetusmenetelmissä tavoitteena on, että rakennetaan yhdessä vastauksia avoimiin haasteisiin. Design tarkoittaa sitä, että pyritään osallistamaan nuoria ja lapsia monin eri tavoin ymmärtämään maailmaa.

Menetelmä edellyttää, että oppimisen on siirryttävä luokkahuoneen ulkopuolelle. Samalla oppilaan on tuotettava materiaalia, josta sitten keskustellaan ja annetaan palautetta.

Tässä on kyse siitä, että luotetaan lapsiin ja siihen, että heillä on paljon osaamista, tietämystä, ajatuksia sekä ideoita.

tutkija Henriikka Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto

– Meidän kokemuksien perusteella lapset suunnittelevat aktiivisesti omaa oppimistaan. Lapset ovat innostuneet saadessaan vastuuta, tutkija Henriikka Vartiainen Itä-Suomen yliopistosta kertoo.

– Tässä on kyse siitä, että luotetaan lapsiin ja siihen, että heillä on paljon osaamista, tietämystä, ajatuksia sekä ideoita.

Design-menetelmiä on kokeiltu useissa kouluissa, mutta tietoa tarvitaan yhä lisää. Yliopistomaailmassa kaavaillaan opettajista, asiantuntijoista ja tutkijoista muodostuvaa kansallista verkostoa. Ideana on, että opettajat, asiantuntijat ja tutkijat tekisivät aktiivisesti yhteistyötä opetuksen kehittämiseksi.

– Joissakin paikoissa ajatuksesta on saatu kiinni ja opettajat ovat kehittäneet omia näkökulmiaan ja tyylillään eteenpäin. Tieto tästä on tärkeää.