Näkökulma: Ojennatko ääriliikkeille aseet?

Terroristien vastenmielisten tekojen kytkeminen koko muslimimaailmaan on vakava ajatteluvirhe. Tällä tavalla vaikeutetaan suuresti tavallisten ihmisten elämää Lähi-idässä ja käytännössä annetaan terroristien voittaa, kirjoittaa Yle Uutisten Lähi-idän kirjeenvaihtaja Marika Kataja-Lian.

Näkökulmat
Marika Kataja-Lian.
Marika Kataja-Lian.Mikko Kuusisalo / Yle

Pariisissa Charlie Hebdo -lehden toimituksessa keskiviikkona tehty verilöyly on järkyttänyt ihmisiä joka puolella maailmaa. #JeSuisCharlie-hashtagit ja kuvat ovat vallanneet sosiaalisen median kulovalkean lailla myös Lähi-idässä.

Julmien murhien jälkeisenä aamuna lännessä on kuitenkin alkanut esiintyä kommentteja, joiden mukaan veriteko on osoitus länsimaisen ja muslimien ajatusmaailman yhteensopimattomuudesta. Täällä Lähi-idässä moinen ajattelu vaikuttaa kovin merkilliseltä.

Ajatus siitä, että Lähi-itä olisi yhtenäistä massaa, on yhtä absurdi kuin väite siitä, että koko Eurooppa olisi asioista samalla tavalla ajatteleva kristitty alue. Lähi-idässä on äärioikeistolaisia, äärivasemmistolaisia, kukkahattutätejä, seksuaalisia vähemmistöjä, hevareita, bile-prinsessoja – ja sekä kristittyjä että muslimeja fanaatikkoja.

Valtaosa ihmisistä on kuitenkin aivan tavallisia, maallistuneita, perhettään elättäviä kansalaisia, jotka edustavat noin pariakymmentä eri uskonnollista ryhmää ja jotka haluavat elää rauhassa naapureidensa kanssa.

On totta, että alueen maiden demokratiassa, sananvapaudessa ja ihmisoikeuksissa on puutteita. Paikalliset aktivistit ovat ensimmäisiä valmiina myöntämään tämän. Näistä vaateista alkoivat arabikevään mielenosoitukset.

Se, että länsimaissa nähdään ääriliikkeiden teot kahden kulttuurin välisenä sovittamattomana yhteentörmäyksenä, aiheuttaa sen, että näitä vapauksia parantamaan pyrkivien työtä itse asiassa vaikeutetaan. Kun Lähi-idässä jatkuvasti nähdään, että länsi kokee alueen vihollisena, on helppo lannistua – varsinkin jos aseella uhataan lähempänä. Länsimaiden tulisi ojentaa kätensä ja toimia yhteistyössä, ei kääntää selkäänsä ja vaipua omiin poteroihinsa.

Lähi-idän toimittajien, ajattelijoiden, aktivistien ja pilapiirtäjien keskuudessa vallitsee syvä yksimielisyys siitä, että Charlie Hebdon murhat olivat vastenmielisiä, tuomittavia eivätkä edusta kuin tekijöiden oman, kieroutuneen maailmankäsityksen kantaa.

– Arabikirjoittajia on tapettu sen vuoksi, mitä fanaatikot mieltävät jumalanpilkaksi. Älkää holhotko meitä kääntämällä tätä kulttuurikysymykseksi, twiittasi tunnettu libanonilainen pilapiirtäjä Karl Sharro.

Satiirilla on Lähi-idän kulttuurissa pitkät juuret. Esimerkiksi Isis-liikettä vastaan satiiria on käytetty aseena niin Libanonissa, Irakissa, Jordaniassa kuin palestiinalaisalueillakin. Osa tekijöistä on maksanut hinnan hengellään.

Totta on sekin, että jotkut Lähi-idässä ovat iloinneet profeetan häpäisijöiden kuolemasta. Olisi ihmeellistä, jos tälläisiä ajatuksia ei syntyisi alueella, jossa sadat tuhannet ihmiset elävät köyhyysrajan alapuolella – oloissa, joissa eloonjäämiseen on suurempi kiinnostus kuin koulunkäyntiin.

Kuluneella viikolla täällä Libanonissa yksi suurimpia puheenaiheita on ollut – ei poliittinen umpikuja eikä edes terrorismi – vaan se, että maailman tämän hetken kuuluisin pornotähti on libanonilainen. Mia Khalifa edustaa sitä toista Lähi-idän ääripäätä.

Jos lännessä vetäydytään kulttuurien välisen sodan juoksuhautoihin, annetaan suoraan aseet ääriliikkeiden käyttöön. Silloin miakhalifat häviävät tältä alueelta varmasti, ja sitähän terroristit juuri ajavat: he haluavat tappaa kaikki toisinajattelijat. Annetaanko heidän voittaa?

Marika Kataja-Lian, Yle Uutisten Lähi-idän kirjeenvaihtaja