Täydennetty juttu: Kiistelty tutkija väittää, että jatkuva mobiililaitteiden käyttö on vaaraksi etenkin lapsille

Yle Tampereen toimitus on journalistisin perustein täydentänyt 10.2.2015 julkaistua juttua. Haastatellun tutkijan näkemykset ovat kiistanalaisia. Lisäksi hän on mukana säteilyä mittaavassa Suomen Säteilykontrolli -yrityksessä. Kumpikaan asia ei tullut ilmi alkuperäisessä jutussamme.

radioaktiivinen saastuminen
Radiotaajuusmittari pöydällä
Kaisu Jansson / Yle

Mobiililaitteiden säteilyn vaaroista ovat esittäneet näkemyksensä mm. Säteilyturvakeskus (STUK) ja Tampereen yliopiston professori Anssi Auvinen, joka toimii myös STUKin tutkimusprofessorina.

STUK: Matkapuhelimien säteilyn vaikutukset (siirryt toiseen palveluun)STUK: Matkapuhelimien säteilyn vaikutukset (siirryt toiseen palveluun)

Professori: Kännykkäsäteilyn terveyshaitoista ei ole pitävää näyttöä

Alkuperäinen juttu:

Radiotaajuusmittarin lukemat hyppivät 200 mikrowatin kieppeillä Yle Tampereen toimituksessa.

– Kaupunkiolosuhteisiin lukema on mielestäni suhteellisen hyvä, FT tutkija Mikko Ahonen Tampereen yliopistosta kertoo.

Ahonen on tuonut mukanaan toimitukseen tavallisen langattoman WLAN-reitittimen, ja kun hän kytkee sen päälle, mittalaitteen lukemat pomppaavat 15 000 mikrowattiin neliömetrillä. Tasot toippuvat nopeasti, kun reitittimestä siirrytään kauemmas. Kolmen metrin päässä arvo on enää 2 000 mikrowatin kieppeillä.

Mitä kauemmaksi radiotaajuista säteilyä lähettävä laite saadaan irti kehosta, sitä parempi.

Mikko Ahonen

Euroopan ympäristökeskus on suositellut soveltamaan raja-arvoja, joiden mukaan sisätiloissa säteilyä sallitaan 100 mikrowattia neliömetriä kohti. Ahosen mukaan Suomessa säteilyn raja-arvot ovat tällä hetkellä kymmentuhatkertaisia verrattuna Euroopan ympäristökeskuksen suosituksiin.

Langattomat teknologiat ovat tehneet rytinällä tuloa suomalaisten koteihin. Laitteet toimivat radiotaajuuksilla ja niiden tuottaman säteilyn vaikutuksista ihmisille kiistellään tutkijoidenkin kesken. Ahosen mielestä näyttöä vaaroista on riittävästi.

– Tutkimusnäyttöä on jo sen verran, että minun ja monen muunkin tutkijan mielestä etenkin lasten altistumisen suhteen pitäisi olla varovaisuutta, Ahonen sanoo.

Kasvavalle lapselle enemmän haittaa

Ranskassa on havahduttu säteilyvaikutuksiin. Tämän vuoden alusta Ranskassa tuli voimaan laki, joka pyrkii säteilykuormituksen minimointiin etenkin lasten elinympäristöissä. Myös yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö Euroopan neuvosto suosittaa, että langattomasta teknologiasta luovuttaisiin kouluissa ja päiväkodeissa.

Ahonen selittää, että lapsella on pienempi pää ja ohuemmat luut, jolloin esimerkiksi kännykän säteet pääsevät syvemmälle kuin aikuisen aivoihin. Kasvavan lapsen altistus säteilylle voi näkyä Ahosen mukaan joissakin tapauksissa myös vakavina sairauksina.

Tutkija Mikko Ahonen seisoo pöydän takana
Tutkija Mikko AhonenKaisu Jansson / Yle

– Mikroaaltolelujen eli mobiililaitteiden ja tablettien jatkuva käyttö on huolestuttavaa. Kännykässä on jatkuvasti päällä mobiilidata ja WLAN-yhteydet ja esimerkiksi WhatsApp-tyyppinen jatkuva käyttö on riskialtista.

Koululuokissa säteily moninkertaistuu, kun jokaisen oppilaan repussa on radiotaajuuksia käyttävä laite. Lisäksi monissa kouluissa on jatkuvasti päällä langaton verkkoyhteys.

Kasvaimia ja hedelmättömyyttä

Ahosen mukaan vuodelta 2011 on tutkimusnäyttöä, että radiotaajuinen säteily aiheuttaa mahdollisesti aivo- ja kuulohermokasvaimia. Tutkimuksen yhteydessä suositeltiin, että kännykkää pitäisi käyttää hands free -laitteiden kautta tai lähettämällä tekstiviestejä.

Ahonen kertoo, että tablettien käyttö siirtää riskin mahan ja sukuelinten alueelle. Hänen mukaansa tutkimuskatsauksissa tabletin tai läppärin käyttö vatsan lähellä vaikuttaamiehillä sperman laatuun. Vaikutuksia naisten munasarjoihin on tutkittu vähän.

Ymmärrän, että mobiiliteollisuus on iso kansantaloudellinen mahdollisuus, mutta nyt olisi korkea aika aloittaa hallitsemaan riskejä.

Mikko Ahonen

– Radiotaajuisen säteilyn tutkimuksen guru Om Gandhi on sanonut, että jokainen millimetri ratkaisee. Mitä kauemmaksi radiotaajuista säteilyä lähettävä laite saadaan irti kehosta, sitä parempi.

Ahonen on ollut mukana tutkimusprojekteissa, jotka ovat tutkineet radiotaajuksista säteilyä. Hänen mukaansa monet sätellystä huolissaan olevat opettajat leimataan muutosvastamielisiksi.

– Ymmärrän, että mobiiliteollisuus on iso kansantaloudellinen mahdollisuus, mutta nyt olisi korkea aika aloittaa hallitsemaan riskejä.

Tutkija Mikko Ahonen suojautuu itse radiotaajuiselta säteilyltä etäisyyden maksimoinnin ja kuormituksen vähentämisen avulla. Hän ei koskaan paina puhelinta korvaa vasten, kun puhuu kännykkään, ja hänen kotonaan on edelleen lankapuhelin. Internet tulee ADSL-reititimen kautta.

Mikko Ahonen on tutkijan roolinsa ohella myös mukana säteilyä mittaavassa Suomen Säteilykontrolli -yrityksessä. Hän on kiistelty tutkija ja hänen mielipiteensä langattoman teknologian terveyshaitoista ovat matkan varrella herättäneet paljon keskustelua. Yle Tampere päätti haastatella tutkija Mikko Ahosta juuri siksi, että säteilyn vaikutukset ovat selvästi kiistelyä aiheuttava aihe, joka askarruttaa monien mieliä.

Juttuun on lisätty 10.2. kello 16.12 tietoa haastateltavan taustasta.

Yle Tampere on tehnyt aiheesta jutun myös toista näkökulmaa edustavan tutkijan kanssa tiistaina 10.2.

Juttua on täydennetty 11.2.2015: Otsikkoon on lisätty, että juttua on täydennetty ja että haastateltu tutkija on kiistelty. Juttuun on lisätty kaksi ensimmäistä kappaletta, joissa täsmennetään tutkijan taustoja ja asiasta esitettyjä muita näkemyksiä. Jutun alkuun on myös lisätty linkit Säteilyturvakeskuksen aiheesta kertovalle sivustolle ja professori Anssi Auvisen haastatteluun.