Suomalaisasiantuntijat: Euromaat voittajia Kreikan rahoitusneuvotteluissa

Euromaiden myönnytykset Kreikalle näyttävät vähäisiltä, arvioi Nordean pääanalyytikko.

Kreikan kriisi
Parthenonin temppeli Akropoliilla Ateenassa.
Parthenonin temppeli Akropoliilla Ateenassa.Orestis Panagiotou / EPA

Euromaat saivat pidettyä kiinni vaatimuksistaan Kreikan rahoitusneuvotteluissa, Kreikka puolestaan joutui perääntymään tavoitteistaan. Se vaati puolen vuoden jatkoaikaa lainaohjelmalleen ja sai eilen perjantaina neljä kuukautta lisäaikaa.

– Kreikka yritti kovistella euroaluetta korostamalla omaa merkitystään ja euroalueen haavoittuvuutta, jos Kreikka eurosta lähtisi, mutta tämä ei toiminut. Eilisen perusteella myönnytykset Kreikalle näyttävät vähäisiltä, arvioi finanssikonserni Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.

Hänen mukaansa se, että Kreikka myöntyi nyt, lisää odotuksia, että tulevaisuudessakin osapuolet löytävät yksimielisyyden. Von Gerich tosin kyseenalaistaa, hyväksyykö Kreikan parlamentti eilistä sopimusta.

– Ensi kesänä ehkä väännetään uudestaan, arvioi myös liikepankki Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

– Kreikalla ei ole vahvaa neuvotteluasemaa, josta lähteä jatkoneuvotteluihin. Ehkä he ovat laskeneet sen varaan, että muut pelkäävät laajentumisefektiä muihin kriisimaihin. Kun sitä ei ole nähty, Kreikka on ollut aika yksin tässä rintamassa, Kuoppamäki kuvailee.

Varojen yli elämisestä seurannut säästöohjelma on kurjistanut tavallisten kreikkalaisten elämää monin tavoin. Neljännes ihmisistä on työtä vailla, nuorista vielä useampi. Miljoonat elävät köyhyysrajan alapuolella. Työttömyydestä on seurannut pahimmillaan kodittomuutta ja esimerkiksi itsemurhien määrä on kasvanut huomattavasti Kreikan talouskriisin aikana.