Otanmäen kaivos toiminnassa uudelleen viiden vuoden sisään? "Tällä hetkellä usko on erittäin kova"

Vuonna 1985 suljettu, aikanaan 32 vuotta toiminnassa ollut Otanmäen kaivos halutaan avata uudelleen. Rahaa ja aikaa se vaatii, mutta usko on kova.

Kotimaa
Maakenttä rautamalmikaivoksen jäljiltä.
Hanne Kinnunen / Yle

– Malmia kyllä riittää, Otanmäen kaivoksen avaamista eteenpäin vievä ja Otanmäki Mine Oy:n toimitusjohtaja Jouko Jylänki lupaa.

Rautaruukin Otanmäen kaivos toimi vuosina 1953–1985. Esiintymä löytyi vuonna 1938 Sukevalla tehdyn lohkarelöydön perusteella. Hiljaiseksi jäänyt Otanmäki saisi Jylängin mukaan eloa, jos kaivos saataisiin avattua uudelleen.

– Enemmistö paikallisista asukkaista Otanmäessä, Vuolijoella ja lähialueen kylissä toivoo Otanmäen kaivoksen uudelleenavaamista. Se on paikallisten toive, Jylänki kertoo. Merkitykset koko Kainuulle olisivat hänen mukaansa huomattavat.

– Uskon, että kaivoksen avaaminen nostaisi Otanmäen ja sen ympäristön statusta.

Vuonna 2012 alulle laitettu Otanmäki Mine pyörii viiden puuhamiehen voimin.

– Siinä vaiheessa kun huomasimme, että Otanmäessä esiintyvien metallien hinnat lähtivät nousuun. Silloin mietimme, että lähdettäisiinkö kokeilemaan.

Kaivos suljettiin Jylängin mukaan aikanaan Rautaruukin teollisen tuotannon muutoksen vuoksi. Kaivoksen päätuotteina tulisivat olemaan vanadiinipentoksidi, ilmeniitti ja rautapelletti.

– Eihän sieltä keretty kuin pikkuosa ottaa pois sitä malmia. Täytyy muistaa, että siinä on kaksi kaivosta – Otanmäki ja Vuorokas, joidenka lisäksi ympäristöstä löytyy samantyyppisiä malmeja.

"Työvoima ei tule olemaan ongelma"

Jos Jouko Jylängin ja pienen Otanmäki Mine -porukan hartaimmat toiveet toteutuisivat, olisi kaivos toiminnassa viiden vuoden sisään.

– Jos ajatellaan jo työllisyyden valossa, niin kaivoshan luo toteutuessaan paljon työpaikkoja. Suoria työpaikkoja olisi jopa yli 400. Se kuitenkin tarkoittaisi, että siellä olisi kaivos, rikastamo ja vanadiinitehdas.

Kainuusta löytyvää kaivosalan osaamista on tarkoitus hyödyntää – ja on sitä jo hyödynnettykin.

Tällä hetkellä usko on erittäin kova.

Jouko Jyllänki

– Kainuussa on kyllä tämän alan osaajia. Olemme tehneet Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston kanssa yhteistyötä. Työvoima ei tule olemaan ongelma.

Kaivos ja rikastamo vaatisivat rahaa noin 100 miljoonaa euroa. Vanadiinitehtaan mukaan laskien investointi tuplaantuisi.

– Alkupanostukset ovat 10–15 miljoonaa euroa, niillä saadaan tehtyä vaadittavat taloudelliset ja tekniset selvitykset. Ainakin alkuvaiheessa kyseessä voisi olla erilainen, hieman kevyempi skenaario, Jylänki pohtii.

Yksityiset rahoittajat varovaisia

Kainuussa vallitsevan kaivannaisteollisuuden huonoa mainetta ei pitäisi Jouko Jylängin mukaan yhdistää Otanmäen hankkeeseen.

– Me kaikki tiedämme kaivostoimintaan liittyvät ongelmat joissakin kaivoksissa, ne ovat hyvässä muistissa. Otanmäessä on harjoitettu kaivostoimintaa menestyksekkäästi aikanaan 32 vuotta, ja jos näin nyt voi sanoa, niin käytännössä ilman ongelmia. Tuotanto toimi niin kuin sen pitikin toimia ja ympäristöasioista pidettiin silloin huolta, Jylänki kertoo.

Jokainen kaivoshanke on erilainen. Näitä ei voi panna samalle viivalle.

Jouko Jylänki

– Jokainen kaivoshanke on erilainen. Näitä ei voi panna samalle viivalle. Jos jollakin menee huonosti, niin ei voi vetää yhtäläisyysmerkkiä.

Rahoitusta haetaan useista lähteistä. Jouko Jylänki kertoo huomanneensa yksityisten rahoittajien olevan varovaisempia.

– On se havaittavissa, että nyt on vaikea aika. Rahoituksen saaminen on vaikeaa. Hanke etenee mutta vauhti on verkkainen. Kyse on rahasta.

Vähintään 15 vuoden toiminta-aikaa suunnitteleva Jylänki on luottavaisin mielin, ja aikoo toteuttaa haaveensa.

– Tällä hetkellä usko on erittäin kova.