Tabletti vääntää mukulat mutkalle – asiantuntija arvioi koululaisten työskentelyasennot

Valtaosa koululaisista käyttää älylaitteita huonossa asennossa. Hankalaksi muutoksen tekee se, että tottumuksesta tulee tapa, jolloin väärä asento tuntuu normaalilta. Hyvä työskentelyasento on tärkeä, sillä kouluterveyskyselyn mukaan kolmasosa yläkouluikäisistä kärsii niska-ja hartiakivuista sekä päänsärystä.

Kotimaa
Kuvassa kolme Torkinmäen kuudesluokkalaista poikaa istumassa lattialla tabletit kädessä.
Torkinmäen kuudesluokkalaiset käyttävät tablettia päivittäin.Yle / Jaana Viertola

Kun fysioterapeutti Rasmus Broberg kehotti kokkolalaisen Länsipuiston koulun 7.–8.-luokkalaisia istumaan 2 minuuttia hyvässä asennossa, vain kaksi onnistui. Brobergin mukaan tyypillinen ongelma on se, että moni koululainen istuu puolimakaavassa asennossa, alaselkä pyöreänä.

– Jos on tottunut istumaan huonosti, huono asento tuntuu niin sanotusti normaalilta ja hyvä hankalalta. Muutoksesta voi seurata kireyttä, väsymistä ja jopa hieman kipua. Sen vuoksi vanhaan asentoon valutaan helposti uudestaan.

Erityisen vaikeaa hyvän asennon löytäminen on silloin, kun käytetään tablettia tai kännykkää.

– Kysymys on paljolti siitä, että etsitään asentoa, jossa silmät eivät väsy. Kun teksti on pientä, tabletti joudutaan nostamaan lähelle, jolloin kädet jännittyvät ja päätä pitää ehkä työntää eteenpäin. Siitä seuraa paljon staattisia, huonoja asentoja ylävartalolle, Broberg selittää.

Lihaksia ei ole tehty jatkuvaan jännitykseen

Brobergin mukaan hyvän työskentelyasennon löytyminen on iso haaste. Jotta asento muuttuu, pitää harjoitella paljon ja parantaa kehon hallintaa. Oppitunneille Broberg toisi lyhyen venyttelytauon 20 minuutin välein.

– Lihaksiamme ei ole tehty niin, että ne ovat koko ajan jatkuvassa jännityksessä. Eli jos jännitetään, pitää myös rentouttaa.

Tabletit ja kännykät eivät myöskään ole ainoita "roistoja".

– Ongelmia ei olisi, jos perusasiat olisivat kunnossa. Eli liikutaan riittävästi, syödään riittävästi, nukutaan riittävästi – ja ruutuaikaa olisi maksimissaan kaksi tuntia päivässä, Broberg neuvoo.