"Jatkuvaa riitojen selvittelyä" – Pienellä ikäerolla syntyneiden lasten vanhemmat päätyvät muita useammin eroon

Suurin osa suomalaisista haluaisi saada lapset pienellä ikäerolla. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu lyhyen syntymävälin yhteys paitsi moniin terveysriskeihin, myös sisarusten välisiin riitoihin ja vanhempien kohonneeseen eroriskiin.

Kotimaa
grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Yle kertoi hiljattain, että lasten välinen ikäero on pienentynyt ja pieni syntymäväli on yhteydessä moniin terveysriskeihin. Tiuhaan saatujen lasten on muun muassa havaittu lyhentävän vanhempien odotettavissa olevaa elinikää.

Tilastojen valossa lyhyellä syntymävälillä on kielteisiä vaikutuksia myös sisarten välisiin suhteisiin ja vanhempien parisuhteeseen.

– Joissain tutkimuksissa on havaittu, että hyvin samanikäiset lapset riitelevät muita enemmän. Se johtuu siitä, että lähekkäin syntyneillä sisaruksilla on samat tarpeet suhteessa vanhempiin. He joutuvat kilpailemaan enemmän vanhempien rajallisista resursseista, sanoo Väestöliiton tutkija Venla Berg.

Tutkimusten valossa sisaruussuhde on riitaisampi etenkin samanikäisillä pojilla.

– Hyvin lähekkäin syntyneillä lapsilla on toki samat leikit ja he viettävät enemmän aikaa keskenään, mutta suhde on riitaisampi ja myös ehkä vanhemmille stressaavampi, kun niitä riitoja saa olla jatkuvasti selvittämässä, Venla Berg sanoo.

Avioliitossa pysyneet
Erot olivat yleisimpiä pareilla, joiden lapset olivat syntyneet korkeintaan puolentoista vuoden ikäerolla.Yle Uutisgrafiikka

Erot yleisempiä vuoden 1955 jälkeen syntyneillä

Tiuhaan syntyneiden lasten vanhemmat päätyvät muita useammin eroon.

Väestöliiton tuoreessa tutkimushankkeessa oli mukana 10 000 eri ikäistä suomalaista miestä ja naista, joilla on kaksi lasta samasta avioliitosta.

Erot olivat yleisimpiä heillä, joiden lapset olivat syntyneet maksimissaan puolentoista vuoden ikäerolla.

– Alle puolentoista vuoden ikäerolla syntyneiden vanhemmat erosivat 50 prosenttia enemmän, mutta kuitenkin 85 prosenttia heistäkin oli vielä naimisissa, että ei se mikään kuolemantuomio avioliitolle ole, Venla Berg sanoo.

Erot olivat yleisempiä vuoden 1955 jälkeen syntyneillä vanhemmilla.

Ikä vaikutti niin, että mitä vanhempana toisen lapsen oli saanut, sitä epätodennäköisempää oli erota.

Myös avioliiton kesto toisen lapsen syntyessä otettiin tutkimuksessa huomioon, mutta sillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta avioeron todennäköisyyteen.

Erotilastot eivät yllätä kolmen lapsen äitiä

Kolmen lapsen äiti Jenni Ollitervo näkee pienessä ikäerossa lähes pelkästään hyviä puolia.

Ollitervo oli parikymppinen saadessaan esikoisensa. Esikoinen on jo muuttanut omilleen, kotona asuu vielä 18-vuotias tytär ja 5-vuotias poika. Vanhemmilla lapsilla on ikäeroa puolitoista vuotta.

– Kun pieniä oli kaksi, heistä oli toisilleen seuraa. Pystyin laittamaan ruokaa kun he leikkivät. Nyt kun on vain yksi, hän vaatii minulta huomiota koko ajan, Ollitervo sanoo.

Perheen keskimmäinen lapsi pitää sisarussuhteita molempiin veljiinsä erilaisina mutta tärkeinä.

– Kyllä me varmaan aika paljon lapsena isoveljen kanssa riideltiin. Nyt käymme lähinnä kahvilla. Pikkuveljen kanssa leikimme legoilla, 18-vuotias Virpi Ollitervo sanoo.

Sen sijaan Pauliina Ruotsalo näkee pienessä ikäerossa myös kielteisiä puolia. Hänen lapsensa ovat 7v, 3v ja 11 kuukautta.

– Nyt kun esikoinen on jo iso, se itseasiassa helpottaa meidän arkea aika paljon. Jos meillä olisi kolme pientä alle kouluikäistä, uskoisin olevani todella väsynyt ja rikki tällä hetkellä.

Erotilastot eivät yllätä Ruotsaloa.

– Kun on väsynyt ja aikaa itselle ja parisuhteelle on vähän, tottakai se vaikuttaa keskinäisiin väleihin. On ehkä kireyttä ja sellaista.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.