WWF: Norppien parveilu Perämeren jäällä on varoitus

Toukokuun alussa Perämeren pohjukkaan kerääntyi arviolta tuhatkunta itämerennorppaa jäälle lepuuttelemaan. Näky oli harvinainen, mutta WWF:n mukaan se kertoo ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksesta kansainvälisesti vaarantuneeseen itämerennorppaan. Itämerellä oli talvella jäätä poikkeuksellisen vähän.

Kotimaa
Itämerennorppia makoilee Perämeren jäällä.
Tänä keväänä norppia nähtiin runsaasti Perämeren rannikolla.Kyösti Vaara / Yle

WWF Suomi tulkitsee itämerennorppien tuhatpäisen esiintymisen Perämeren pohjukan jäällä merkkinä ilmastonmuutoksesta. Toukokuun alussa Simon edustalla nähtiin harvinainen näky, kun jäällä lepuutteli lukemattomia, jopa tuhatkunta itämerennorppaa.

WWF:n mukaan norppien pakkautuminen Perämeren pohjoisrannikolle johtui siitä, että merellä jäätä oli harvinaisen vähän. Järjestö huomauttaa, että kuluneen talven jäätilanne varoitti myös tulevista heikoista jäätalvista.

Kevään karvanvaihtoaikana norpat pyrkivät kuivalle alustalle ja normaalisti jäätä löytyy kauempaa mereltä. Kulunut talvi oli kuitenkin monessa mielessä poikkeuksellinen Itämerellä.

Ilmastonmuutos lisää leutoja jäätalvia

Ilmatieteen laitoksen mukaan jäätalvi, eli ajanjakso, jolloin Itämerellä esiintyy jäätä, päättyi tänä talvena Suomen merialueilla aikaisemmin kuin koskaan. Perämeri ei myöskään jäätynyt tänä talvena kertaakaan kauttaaltaan.

– Nyt lähes ennätysleutona vuonna jäätilanne antoi näytteen talvesta, jollainen on keskimäärin odotettavissa joskus 2080-luvulla, jos ilmaston lämpeneminen jatkuu ennakoidusti”, WWF:n merihyljetyöryhmän puheenjohtaja Antti Halkka sanoo.

WWF:n mukaan kansainvälisesti vaarantuneeksi luokitellun itämerennorpan tulevaisuuden näkymät ovat synkät, jos ilmaston lämpenemistä ei saada pysäytettyä. V

iime vuosina käynnissä ollut norppakannan hidas kasvu voi taittua, mikäli huonot jäätalvet yleistyvät.

– Tänäkin talvena norpilla oli todennäköisesti vaikeuksia poikimisessa, sillä Perämeren jäät olivat poikasaikaan helmi–maaliskuussa epävakaat. Vuosisadan lopulla erityisen leudot talvet voivat olla käytännössä jäättömiä ja siten katastrofaalisia poikimiselle, Halkka arvioi.