Suuri osa lapsista ei viihdy koulussa – opetusneuvos: "Koulupäivässä pitäisi olla aikaa ystäville"

Opetushallituksen opetusneuvos Anneli Rautiainen toivoo, että kunnat keksisivät nyt sellaisia toimintakulttuurin muotoja, jotka tukisivat lasten ja nuorten hyvinvointia koulussa.

ilmiöt
Lapsia.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Kouluviihtyvyyden kannalta koulu vaikuttaa olevan erilaisten jännitteiden tyyssija, jossa toiset oppilaat pärjäävät hyvin ja toiset huonosti, sanotaan äskettäin julkaistussa opetus- ja kulttuuriministeriön Tulevaisuuden peruskoulu -julkaisussa. Esimerkiksi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulun 8. ja 9. luokan tytöistä 65 prosenttia ja pojista alle 60 prosenttia pitää koulunkäynnistä. Saman ikäluokan tytöistä 35 prosenttia ja pojista yli 40 prosenttia ei kyselyn mukaan pidä koulunkäynnistä. Lukemat ovat kovaa kertomaa suomalaisista oppilaista, jotka samaan aikaan saavat huippupisteitä koulutaitoja mittaavissa tutkimuksissa.

Opetushallituksen opetusneuvoksen Anneli Rautiaisen mukaan asiaan on reagoitu. Esimerkiksi esi- ja perusopetukseen on suunniteltu uudet opetussuunnitelman perusteet.

– Hyvin paljon viihtyvyyteen vaikuttaa esimerkiksi koulun toimintakulttuuri. Uusien opetussuunnitelmaperusteiden kautta tarkastellaan opetuskulttuuria ja nyt, kun kunnissa mietitään paikallisia opetussuunnitelmia perusteiden pohjalta, niin toivottavasti siellä keksitään sellaisia toimintakulttuurin muotoja, jotka tukevat hyvinvointia koulussa, sanoo opetushallituksen opetusneuvos Anneli Rautiainen.

Oppimisympäristö, koulupäivän joustot sekä kerhot kuntoon

Kouluviihtyvyyden parantamiseksi etsitään keinoja. Rautiaisen mukaan oppimisympäristö on tärkeä asia viihtyvyyden kannalta.

– Oppimista tapahtuu kaikkialla. Siinä on mukana teknologia, joka on yksi tekijä, mikä voi tuoda mielenkiintoa oppimiseen. Kouluviihtyvyys vaikuttaa hyvin paljon oppilaan käsitykseen itsestä oppijana. Tänä päivänä ei puhuta enää ulkoisesta motivaatiosta, mikä tarkoittaa suorittamista tai osaamista. Pitäisi siirtyä tällaiseen sisäiseen innostukseen esimerkiksi ilmiökeskeisen oppimisen kautta, Rautiainen arvioi.

Koulupäivien joustamattomuus aiheuttaa viihtyvyyden kannalta nykyisellään ongelmia. Joustavuuden parantaminen on yksi avain kouluviihtyvyyden kehittämiseksi.

– Koulupäivän rakennetta pitäisi lähteä tarkastelemaan niin, että sitä voidaan muuttaa enemmän tämän päivän lasten tarpeisiin sopivaksi. Koulupäivässä pitäisi olla aikaa ystäville, ettei aina olisi kiire oppisisältöjen kanssa, Rautiainen linjaa.

Kerhotoiminnan laajentaminen ja monimuotoinen kokeilu saattavat auttaa koulupäivän kulkua.

– Mahdollisesti voisi tuoda monipuolisemmin kerhotoimintaa aamun sekä iltaan. Jossain kokeillaan jopa keskelle päivää. Kokeiltaisiin rytmittää koulupäivää vähän erilailla, että se auttaisi jaksamisessa, Rautiainen pohtii.

Rautaisen mukaan lapset ja nuoret arvostavat koulupäivässä sosiaalisia suhteita. Rautiaisen mukaan vuorovaikutuksella on merkitystä myös oppimistilanteessa, koska tiedetään, että oppimista tapahtuu vuorovaikutuksessa.

– Viihtyvyys tarkoittaa myös sitä, että on hyvä olla. Myönteisellä ilmapiirillä on merkitystä. Myös kiusaaminen on ikuisuuskysymys ja sellainen asia, mitä koko ajan pitää miettiä.

Hallitusneuvottelut näyttävät suuntaa

Meneillään olevat hallitusneuvottelut ja suunnitteilla olevat jättisäästöt mietityttävät myös Rautiaista.

– On tärkeää, että opetuksen järjestäjillä eli kunnilla on riittävät resurssit toteuttaa laadukasta opetusta. Toivottavasti jatkossa voidaan tehdä kokeiluja, että taloudellinen tilanne ei ole esteenä. Riittäviä resursseja tarvitaan, jotta esimerkiksi opetusryhmät voidaan pitää riittävän pieninä. Uskon, että ammattitaitoiset rehtorit sekä opettajat pystyvät pitämään kiinni kouluviihtyvyydestä, ei kaikki ole aina rahasta kiinni, Rautiainen sanoo.

Korjattu 22.5 klo 10:28 prosenttilukemat koskien THL:n kouluterveyskyselyä. Aiemmin jutussa kerrottiin, että tytöistä 65 prosenttia ja pojista alle 60 prosenttia ei viihdy koulussa.