Ydinvoimaevakkojen kahdeksan vuoden katkera kujanjuoksu

Ydinvoimayhtiö vaatii jo kolmatta kertaa Hanhikivenniemeltä ennakkolunastettavien mökkien avaimia Pyhäjoella.

Kotimaa
Toivo ja Raakel Kamutta kesämökkinsä edessä Pyhäjoen Hanhikivellä 24.6.2015. Fennovoima on häätänyt heidät ydinvoimalatyömaan takia.
Timo Sipola / Yle
Toivo ja Raakel Kamuttan kesämökki Pyhäjoen Hanhikiven niemellä 24.6.2015.
Voimayhtiö Fennovoima vaatii jo kolmatta kertaa Toivo ja Raakel Kamuttaa kuten muitakin ennakkolunastuksen kohteeksi joutuneita mökkiläisiä luovuttamaan mökin avaimet yhtiön toimistolle perjantaihin mennessä.

Hanhikivenniemellä omassa pikku saaressa puoli vuosisataa mökkiään pitäneet raahelaiset Toivo (77) ja Raakel (72) Kamutta ovat katkeria Fennovoimalle.

Voimayhtiö vaatii jo kolmatta kertaa Kamuttoja kuten muitakin ennakkolunastuksen

Nämä on rakennettu omaan käyttöön, eivätkä ne ole olleet koskaan myynnissä. Kysyjiä olisi kyllä ollut

Toivo Kamutta

kohteeksi joutuneita mökkiläisiä luovuttamaan mökin avaimet yhtiön toimistolle perjantaihin mennessä. Edelliset deadlinet olivat toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa. Vastaan hannaavia mökkiläisiä on jäljellä vielä 4-5.

Kuvankaunis mökkipaikka

Kauniimpaa mökkipaikkaa Perämeren rannalla on vaikea kuvitella. Millään rahalla uutta vastaavaa ei nykypäivänä enää saa. Omassa pienessä saaressa sijaitsevat mökit ovat seisoneet paikalla jo silloin kun vedenpinta maankohoamisen takia oli 50 senttimetriä korkeammalla kuin nyt. Vanhempi mökki on rakennettu 1953 ja uusikin 1965.

– Nämä on rakennettu omaan käyttöön, eivätkä ne ole olleet koskaan myynnissä. Kysyjiä olisi kyllä ollut, toteaa Toivo Kamutta.

Venäläiset maalasivat Kamuttojen kalliot

Kamutat ovat roikkuneet mökkeineen ydinvoimala-asian kanssa löysässä hirressä jo kahdeksan vuotta. Mökillä käynnit ovat harventuneet ydinvoimalahankkeen edetessä.

– Viime kesänä tultiin lomalle tänne ja löydettiin venäläisiä maalaamassa rukseja kallioon, merkitsemässä ydinvoimalan sataman paikkaa. Me oltiin aivan että mitä, nämähän on meidän vuokramaita, sanoo Raakel Kamutta.

Ensin Fennovoimasta kerrottiin, että venäläiset ovat tulleet väärään paikkaan, sitten omalla luvalla. Lopulta yhtiön edustaja myönsi että Fennovoiman luvalla venäläiset olivat tulleet, kertovat Kamutat.

– Kaikki kalliot oli ruksitettu turkoosilla ja punaisella maalilla. Minä pahankurisena akkana panin ne putsaamaan ne. Kaksi päivää ne siivosivat niitä kallioita. Näin Fennovoima on toiminut, sanon suoraan, että valehtelemalla, tiivistää Raakel Kamutta.

Mökkiläiset ovat eri asemassa kuin maanomistajat

Kamuttojen naapurista on myyty mökkejä ja niihin liittyviä maita hyvään hintaan jo vuosia. Voimayhtiölle myydyllä Parhalahden jakokunnan maalla sijaitsevat yhdeksän mökkiä ovat kuitenkin eri asia.

– Me emme luovuta ennen kuin rahat ovat tilillä, linjaa Toivo Kamutta.

Mökkiläisten edunvalvoja Ralf Rehnberg on esittänyt voimayhtiölle Kamuttojen kuten muidenkin jakokunnan mailla vuokralla olevien mökkien hinta-arvion, mutta kauppoja ei ole toistaiseksi syntynyt. Hänellä on kokemusta vastaavasta edunvalvonnasta ja neuvotteluista Olkiluodon ydinvoimalan alle jääneiden mökkien tapauksessa Teollisuuden Voiman kanssa.

Tämän on tosi arvokas paikka. Miljoonien paikka. Ei tässä kyllä periksi anneta ennen kuin on pakko

Toivo Kamutta

– Toivottavasti kaikissa tapauksissa päästään vapaaehtoisiin sopimuksiin. Uskon että päästään kaikkia tyydyttävään sopimukseen, sanoo Rehnberg.

"Miljoonien paikka"

Ongelma on siinä että mökkiläisillä ja voimayhtiöllä on hyvin erilaiset käsitykset vuokratonttien suhteellisen lyhyestä vuokraoikeuden arvosta.

– Tavoitteena on edelleen että päästäisiin vapaaehtoisiin kauppoihin. Olemme tarkistamassa omaa arviotamme, linjaa kehityspäällikkö Karri Huusko.

Kokonaisuudessaan yhdeksän mökin hintapyyntö liikkuu lähes miljoonassa eurossa, mikä ei tietenkään ole kovin paljon verrattuna jo maksettuihin noin 20 miljoonan euron maakauppoihin.

– Me voisimme hyväksyä vapaaehtoisen kaupan. Kun vain tiedettäisiin mikä on se tarjous. Miksi noin iso firma on niin kitsas. Tämän on tosi arvokas paikka. Miljoonien paikka. Ei tässä kyllä periksi anneta ennen kuin on pakko, sanoo Toivo Kamutta painokkaasti.

– Niin sanoi edunvalvojakin, että muualla tämä olisi miljoonien eurojen paikka, jatkaa Raakel Kamutta.

Mikä on vuokraoikeuteen liittyvän maiseman arvo?

Mökkiläisten ahdinkoa lisää se, että jakokunta ulkoisti maat Fennovoimalle myydessään vuokrasopimusten purkamisen voimayhtiölle.

Kamuttojen poikkeuksellisen kauniilla paikalla sijaitsevan mökkisaaren suurin arvo on maisema joka sisältyy vuokrasopimukseen, jota on jäljellä neljä vuotta. Paikan rahallisesta arvosta voimayhtiöllä ja Kamutoilla on selkeästi erilainen näkemys.

Asiaa mutkistaa sekin, että jakokunnan maiden myynti ei ole lainvoimainen, vaan sitä puidaan käräjäoikeudessa.

Yhteistyössä radikaalien aktivistien kanssa

Ydinvoimaa vastustavat radikaalit aktivistit ovat majailleet Kamuttojen mökkisaaressa ja sen lähiympäristössä jo pari kuukautta, eikä heillä ole aikomusta lähteä mökeistä eikä alueeltakaan vapaaehtoisesti.

Onneksi ne muistoja eivät voi viedä. Isällä oli vene. Tultiin tänne aina sunnuntaisin perheen kanssa päiväkahvilla ja otettiin naapureita mukaan

Raakel Kamutta

– He tulivat 21.4 ja heidän tarkoitukseen kävivät nämä molemmat mökit. Me annettiin ne heidän käyttöönsä, koska ei me voitu heitä taivasallekaan jättää, toteaa Toivo Kamutta.

Hyökyaalto -verkoston ja Maan Ystävien kahden viikon mittainen ydinvoiman vastainen leirirupeama saavutti päätöspäivänsä 21.kesäkuuta, mutta aktivistit eivät ole lähdössä minnekään.

– Täällä on paljon mökkiläisiä ja kaltaisiani ärsyyntyneitä kansalaisia. Suurimmalla osalla täällä leireilleistä on tarkoitus pysyä paikalla ja juhannuslomaltakin palaa porukkaa, sanoo Henriikka joka ei halua kertoa sukunimeään.

Jatkossa Pyhäjoki kierretään kaukaa

Mökeistään Kamutat luopuvat haikein mielin ja arvelevat, että tulevaisuudessa Pyhäjoen kiertävät kaukaa.

– Pitäisi katsella jokin paikka vähintään 300 kilometriä kauemmas että ei tarvitse koko tätä seutua nähdä, vihjaa Toivo Kamutta.

– Onneksi ne muistoja eivät voi viedä. Isällä oli vene. Tultiin tänne aina sunnuntaisin perheen kanssa päiväkahvilla ja otettiin naapureita mukaan, muistelee Raakel Kamutta.