Neljä miestä, satoja kuljettuja kivikoita – Suomen kivikot on kohta arvotettu

Suomen arvokkaimmat kivikot on tämän kesän jälkeen käyty läpi neljän miehen jalkatyönä. Ympäristöministeriön tilauksesta GTK ja SYKE ovat tutkineet valtakunnallisesti arvokkaita kivikoita ja lopuksi arvottavat ne. Tietoa tarvitaan muun muassa maankäytön suunnittelussa. Nelivuotinen urakka valmistuu ensi vuoden aikana, kun valtava tietomassa saadaan käsiteltyä.

luonto
GTK:n tutkija Tapio Kananoja Kristiinankaupungin Pyhävuorella sijaitsevalla pirunpellolla.
GTK:n tutkija Tapio Kananoja Kristiinankaupungin Pyhävuorella sijaitsevalla pirunpellolla. Juha Kemppainen / Yle

Kristiinankaupungissa Pohjanmaalla sijaitseva Pyhävuoren muinaisrantakivikko on lajissaan todennäköisesti koko Länsi-Suomen näyttävin. Se syntyi noin 9000 vuotta sitten, kun mannerjään sulaessa ja maan kohotessa Pyhävuoren laki nousi merenpinnan yläpuolelle. Silloin aallokko ja jäät alkoivat runnella moreenia.

Syntyi noin kilometrin mittainen ja kolmesataa metriä leveä muinaisranta, kansan suussa nämä kivikot tunnetaan pirunpeltoina. Kivikkoa alaspäin mentäessä rinteessä voi silmällä erottaa edelleen tuhansia vuosia sitten aaltojen muokkaamat rantavallit.

– Tätä komeampia kivikoita etsiessään täytyy mennä aika pitkälle tuonne Pohjois-Suomeen. Tämä on valtakunnallisesti arvokas kivikko, ilman muuta. Sen tekee tämä koko, näyttävyys ja rantavallit, kertoo pohjalaiskivikoita parhaillaan tutkiva GTK:n tutkija Tapio Kananoja.

Pyhävuoren muinaisranta Kristiinankaupungissa.
Pyhävuoren muinaisrantakivikko on huomattavan kokoinen: kilometrin mittainen ja 300 metriä leveä.Juha Kemppainen / Yle

Kivikot arvojärjestykseen

GTK ja SYKE tutkivat ja arvottavat nyt neljättä vuotta Suomen kivikoita. Tämä on viimeinen kenttäkesä, jonka jälkeen tulokset kootaan yksiin kansiin. Tarkoituksena on ollut käydä läpi eri tavalla syntyneitä kivikoita ja valita niistä lajissaan hienoimmat. Tätä valtavaa tietomassaa viranomaiset voivat hyödyntää muun muassa maankäytön suunnittelussa.

– Useita satoja kivikoita ollaan neljän miehen voimin käyty läpi ja nyt tästä isosta materiaalista yritetään valikoida edustavimmat, jotka tulevat lopulliseen loppuraporttiin, sanoo GTK:n tutkija Tapio Kananoja.

Kun ammattilainen katsoo kivikkoa, kiinnittyy hänen huomionsa sen kokoon, muotoon, näyttävyyteen, kivi- ja kasvilajeihin sekä syntytapaan. Pyhävuoren kivikon arvo on nimenomaan sen koossa ja näyttävyydessä, mutta naapurikunnassa Isojoella sijaitsevasta Lauhanvuoren kivijatasta tekee valtakunnallisesti merkittävän sen kivet.

– Se on syntynyt yksinomaan hiekkakivestä, joka on meillä hyvinkin harvinaista. Se on sen ehkä oleellisin piirre, muutenhan se ei ole läheskään näin näyttävä kivikko kuin tämä Pyhävuoren kivikko, Kananoja kertoo.

Kivikoiden arvottaminen tehdään lopullisesti, kun kaikki tietoaineisto on saatu kasaan. Se tapahtuu viimeistään ensi vuonna. Tapio Kananojan mukaan on kuitenkin selvää, mistä päin Suomen komeimmat kivikot löytyvät.

– Kyllä ne löytyvät tuolta Pohjois-Suomesta ja Lapista. Siellä on valtavia rakkakivikoita tuntureitten rinteillä ja hienoja, isoja kuruja, joissa on isoja talusmuodostumia.

Kivikoissa kulkeminen ei ole helppoa hommaa

Kristiinankaupungin Pyhävuoren kaltainen kohde poutasäässä on tutkijalle harvinainen herkku. Sateen liukastamat ja jäkälän peittämät kivikot tekevät työstä aika ajoin jopa vaarallista.

– Monessa inventoinnissa mukana olleena täytyy sanoa, että tämä kivikoissa ja lohkareikoissa kulkeminen on kyllä ollut hankalinta mun urani aikana, Tapio Kananoja myöntää.

Useimmiten kivikko löytyy vasta taipaleiden takaa, eikä autolla pääse useinkaan kohteen viereen. Rankka työ kuitenkin palkitsee.

– Joskus, jos löytää keskeltä metsää ison, täysin koskemattoman kivikon kilometrien ryteikössä rämpimisen jälkeen, niin onhan se hieno juttu, Kananoja tunnelmoi.