Paperimies, maisteri ja nuori jäävät työttömiksi – ja kuinkas sitten käykään?

Työttömyys tänään ei ole sama asia kuin työttömyys 80-luvulla. Työttömät ovat myös eriarvoisia. Julkinen työnvälitys työllistää suuret määrät joillekin aloille, kun taas toiset ovat enemmän yritteliäisyytensä ja suhteidensa varassa. Hyppää kolmen esimerkkitapauksemme saappaisiin ja kokeile vuotta työttömänä.

Kotimaa

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tutustu kolmeen työttömään – Hanneen, Pasiin ja Lauraan. Valitse sen jälkeen välilehdestä kenen työttömän roolia haluat kokeilla.

Hanne

Hanne, 20 vuotta

Leipurialan perusopinnot Vantaalla jäivät kesken 17-vuotiaana.

Hanne myy kaljaa ja kanakoreja paikallisessa baarissa ja olut maistu Hannelle itselleenkin.

Hiljaisena sesonkina Hannelle ei riitä vuoroja. Nyt alkava työttömyysjakso on Hannen kolmas.

Pasi

Pasi, 52 vuotta

Pasi kävi kansakoulun Kouvolassa, pääsi 19-vuotiaana paikalliseen paperitehtaaseen ja jäi niille sijoilleen.

Prosessinhoitajan työn Pasi oppi työpaikallaan.

Yli 30 vuoden työnteon jälkeen Pasin linjastosta luovuttiin ja Pasi on ensimmäistä kertaa elämässään työtön.

Laura

Laura, 27 vuotta

Kuuden vuoden mittaiseksi venähtäneiden äidinkielen ja kirjallisuuden opintojen jälkeen Laura on tyypillinen tuore filosofian maisteri: salkussa pino pätkätyösopimuksia ja seuraavasta ei tietoa.

Laura on työskennellyt tarjoilijana, tehnyt sijaisuuksia Turun kouluissa ja kirjoitellut lehtiartikkeleita freelancerina.

Lauran haave on olla toimittaja, ehkä kirjailija.

Valitse tarina, jonka haluat lukea

Laiska, tyhmä ja saamaton? – vuosi työttömänä nuorena

Hanne kokokuva

Olet Hanne, parikymppinen vantaalainen. Et ikinä pitänyt korkeakoulutusta sinulle tarkoitettuna ja putosit uraputkesta jo varhain. Tämä ei haitannut aluksi, sillä pääsit jo 18-vuotiaana paikalliseen baariin tuoppeja blokkaamaan. Työ on kuitenkin raskasta ja alan hohto alkaa himmetä etenkin nyt kun vuoroja ei ole enää tarjolla.

Ilmoittaudut tuttuun tapaan TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Muutaman päivän päästä sinulle soittaa TE-toimiston asiantuntija, joka ehdottaa tapaamista TE-toimiston ammatinvalintapsykologin kanssa. Viikon kuluttua olet tapaamisessa psykologin kanssa, joka kertoo, että sinun kannattaisi kouluttautua ja esittelee erilaisia vaihtoehtoja tähän. Sanot kuitenkin olevasi ihan tyytyväinen nykytilanteeseen, kunhan baarissa vuorot lisääntyisivät.

Lasket olleesi viime aikoina sen verran töissä, että palkansaajan työssäoloehto täyttyy. Haet siten peruspäivärahaa.

Kevät – putoat kannustinloukkuun

Postiluukusta putoaa TE-toimiston työtarjous. Pääkaupunkiseudulla sijaitseva ravintola tarvitsee työntekijää baaritiskille ja blokkaushommiin. Työ on ns. nollasopimus, eli työtuntien määrää ei määritellä työsopimuksessa.

Nollatuntisopimuksella työskenteli 83 000 suomalaista vuonna 2014. Lähes puolet heistä on alle 25-vuotiaita. Enemmistö heistä on naisia.

Nollatuntisopimuksella työskentelevien tavanomainen viikkotyöaika on 23 tuntia viikossa.

Raha on kuitenkin tarpeen. Kela hylkäsi peruspäivärahahakemuksesi, koska et ollut säilyttänyt tarvittavia todistuksia aiemmista työjaksoistasi. Saat sen sijaan työmarkkinatukea, kuukauden selvittelyjen ja odottamisen jälkeen. Otat tarjotun työn vastaan, koska pelkäät kieltäytymisen johtavan työmarkkinatuen menettämiseen.

Työvuoroja ei kuitenkaan ole paljoa tarjolla. Saat lähinnä viikonloppuvuoroja tekemällä puoli tonnia kuukaudessa. Tienaaminen kuitenkin laskee vastaanottamasi työmarkkinatuen ja asumistuen määrää. Lasket, että verojen jälkeen käteen jää yhteensä 1150 euroa kuukaudessa, mikä on vain 200 euroa enemmän kuin jos et olisi tehnyt töitä lainkaan.

Tilanne turhauttaa ja ahdistaa. Puolet kaikista rahoista menee vuokraan. Jäljelle jäävällä osuudella ostat eineksiä ja juot kavereidesi kanssa, joista moni on työtön.

Kesä – työn kokeilua ja vähän päihteidenkin

Sait tarpeeksesi epävarmoista baarihommista ja riittämättömistä nollatuntisopimuksista ja olet päättänyt kouluttautua. Kerrot TE-toimiston asiantuntijalle, että voisi kuvitella työskentelevänsä esimerkiksi hoitajana. Sinulle järjestetään työkokeilu paikalliseen palvelutaloon, jotta voit testata soveltuvuuttasi hoitoalalle.

Työttömät ovat sairaampia kuin työlliset. 25-vuotiaiden työttömien miesten odotettavissa oleva elinaika on 5,6 vuotta ja naisten 1,7 vuotta lyhyempi kuin työllisten. Varsinkin mielenterveysongelmat lisääntyvät työttömyyden pitkittyessä. Lähde: THL

Palvelutalossa teet avustavia hoitotöitä, kuten petaat vuoteita ja autat hoitajia vanhusten pesuissa. Työkokeilun on määrä kestää kolme kuukautta mutta se keskeytyy poissaolojesi vuoksi. Sängystä ylös nouseminen on viime kuukausina muuttunut yhä vaikeammaksi ja lääkitset orastavaa masennusta alkoholilla. Palvelutalon työrutiiniin on hankala tottua.

Keskeytyksen vuoksi sinut ohjataan Työvoiman palvelukeskukseen. Siellä sosiaalityöntekijä ja TE-toimiston virkailija toteavat, että sinua ei tarvitse ohjata A-klinikalle. Olennaisinta olisi löytää motivoivaa työtä. Kaikesta huolimatta pidit työstä palvelutalossa. Yhdessä todetaankin, että sinun kannattaisi yrittää hankkia lähihoitajan tutkinto.

Syksy – tuoppi vaihtuu tenttikirjaan

Kammoksuttu pääsykoepäivä lähestyy. Opiskelu ei koskaan ole ollut vahvoja puoliasi, mutta sinulla on tällä hetkellä kova palo lähihoitajan ammattiin.

Teet pakollisia vuoroja muutamassa baarissa ja valmistaudut pääsykokeisiin niin paljon kuin jaksat.

Pääsykoepäivä tulee ja menee. Siitä jää epävarma olo. Kokeessa testattiin muun muassa matemaattisia taitoja ja läpäisit peruskoulun matematiikan kurssit lähinnä opettajien armosta. Koetuloksia odotellessasi sinulle tarjotaan palkkatuen mahdollistamaa työpaikkaa päivittäistavarakaupan kassalta. Työ on tylsää, mutta ainakin sitä on vähintään 20 tuntia viikossa.

Talvi – loppu hyvin kaikki hyvin?

Olet päässyt uuteen työkokeiluun terveysasemalle. Työ on raskasta, mutta siinä on myös hyviä puolia, kuten mukavien potilaiden ja henkilökunnan kanssa juttelu. Elämääsi on tullut rutiinia ja olet huomannut mielialasikin nousseen.

Tunnelmaa latistaa postissa tullut ilmoitus: et saanut lähihoitajan opiskelupaikkaa. Aiot kuitenkin yrittää uudestaan seuraavassa haussa.

Ensimmäistä kertaa toimettomana - vuosi työttömänä paperimiehenä

Pasi kokokuva

Tervetuloa työttömyyskortistoon

Olet Pasi, kokenut paperimies Kouvolasta. Olet viime vuosina nähnyt monen työkaverin siirtyvän kilometritehtaalle ja nyt epäonni osui viimein omalle kohdalle. Osasit odottaa tilannetta, mutta tulevaisuus huolettaa. Silloin kun viimeksi jouduit miettimään työllistymistä, Kekkonen oli presidenttinä.

Et jaksa pähkäillä TE-toimiston verkkosivujen kanssa. Menet paikalliseen TE-toimistoon hakemaan henkilökohtaista palvelua. Matkoihin, TE-toimistossa odottamiseen ja sähköisen lomakkeen täyttöön menee puolet päivästä.

Viikon kuluttua saat puhelinsoiton TE-toimiston ammatinvalinnan ohjaajalta. Sinulle ehdotetaan uudelleenkouluttautumista, sillä onhan 52-vuotiaalla vielä työvuosia jäljellä. Haluat kuitenkin katsoa, jos lähialueelta löytyisi vielä paperimiehen hommia.

Haet Paperiliiton työttömyyskassasta ansiosidonnaista. Hakemusten käsittelyyn voi kuulemma mennä kaksikin kuukautta.

Kevät – "voiko mies elää kahdella tonnilla kuussa?"

Sinulla ei ole taloudellista hätää. Paperitehtaalla kuukausitulosi ovat olleet noin 3400 euroa, joten kahden lapsen isänä saat liiton työttömyyskassasta korotettua ansiopäivärahaa vajaat pari tonnia kuukaudessa.

Työttömien tulotaso vaihtelee suuresti. Vuonna 2013 ansiopäivärahalla olevat saivat keskimäärin 67 euroa päivässä vuonna 2013. Työmarkkinatuella olevat saivat lähes kaksi kertaa vähemmän.

Et kuitenkaan ole tottunut näin pieneen tulotasoon, vielä vähemmän toimettomuuteen. Työnhaku ei ole tuottanut tulosta. Pari oman alan työpaikkaa olisi ollut tarjolla, mutta niiden vuoksi pitäisi muuttaa. Sinulla on vaimo, kaksi lasta ja omakotitalo etkä aio muuttaa Kouvolasta mihinkään.

Alatkin harkita uudelleenkouluttautumista. Soitat TE-toimistoon ja sovit tapaamisen ammatinvalinnan ohjaajan kanssa. Olet aina pitänyt autolla ajamisesta. Voisiko sitä tehdä elääkseen?

Kesä – paperimiehestä pirssikuski

Olet päättänyt hankkia taksinkuljettajan pätevyyden. TE-toimisto järjestää työvoimakoulutusta myös taksinkuljettajan ammattiin, mutta ei Kouvolassa. Sinua tämä ei haittaa, sillä sinulla on varaa maksaa yksityisen taksiyrityksen järjestämä kurssi.

Taksinkuljettajan työstä ei maalailla kurssilla ruusuista kuvaa. Vuorot voivat olla jopa 16 tuntia pitkiä ja silloinkin kun asiakkaita riittää, taksikuskin kuukausiansioilla yllät ehkä juuri ja juuri entiselle tulotasollesi. Siihen on kuitenkin totuttava. Paperin tekeminen taisikin olla ainoa hyväpalkkainen ammatti, jota varten ei tarvitse kouluttautua vuositolkulla. Onneksi omakotitalo on jo maksettu.

Ymmärrät, että paperiliiton tarjoamat edut ovat kohta taaksejäänyttä elämää. Käyt pikavauhtia korjauttamassa poskihampaasi yksityisellä, sillä paperitehdas kustantaa kaikille irtisanotuille työterveyshuollon palvelut vuoden ajaksi.

Käyt taksinkuljettajankurssin loppuun ja suoritat vaaditun paikallistuntemuskokeen.

Syksy – taksikuskin karu todellisuus

Olet alkanut ajaa taksia paikallisen taksiyrityksen “renkinä”. Työ on epäsäännöllistä ja moni viikonloppu menee vuorossa. Ilta- ja yövuorot eivät ole suuri ongelma, sillä olet tehnyt kolmivuorotyötä vuosikymmeniä. Paperitehtaalla sai tosin ihan eri tavalla vapaata yövuorojen jälkeen.

Keikkaa onneksi riittää ja tienaat keskimäärin 2500 euroa kuukaudessa. Verojen jälkeen et tosin ole paljon rikkaampi kuin mitä oli ansiosidonnaisella eläessäsi.

“On kuitenkin parempi tehdä jotain kuin olla tekemättä mitään”, tuumaat jälleen kerran yhdelle asiakkaalle, jonka kanssa puhe on lipsunut työttömyyteen. Kouvolassa on paljon kaltaisiasi entisiä tehdastyöläisiä.

Talvi – keula kohti yrittäjyyttä

Et enää halua ajaa taksia muiden renkinä, vaan olet päättänyt ryhtyä taksiyrittäjäksi. Käyt parhaillaan vaadittavaa yrittäjäkurssia taksiluvan saamiseksi. Yrittäjyys tuntui aluksi pelottavalta ajatukselta, mutta sinulla on toisaalta säästöjä ja olet saanut hyödyllisiä neuvoja paikalliselta Uusyrityskeskukselta. Omakotitalonkin voisi myydä ja vaihtaa pienempään asuntoon, kun lapsetkin kohta muuttavat pois.

Aioit anoa yrittäjille tarkoitettua starttirahaa jo tänä vuonna mutta TE-toimiston työllistämisrahat loppuivat jo kesällä.

Ensi vuonna sitten.

Silpputöitä ja piilotyöpaikkoja – vuosi työttömänä maisterina

Hanne kokokuva

Tervetuloa työttömyyskortistoon

Olet Laura, tuore filosofian maisteri. Viimeisin pätkätyösopimuksesi – tällä kertaa erään ammattiliiton lehdessä – päättyi juuri. Aiemmin olisit jatkanut tässä tilanteessa opiskeluja, mutta nyt sitä mahdollisuutta ei enää ole ja edessäsi on työttömyys. Tilanne on uusi ja outo.

Ilmoittaudut TE-toimiston verkkosivujen kautta työttömäksi työnhakijaksi. Viikon kuluttua saat puhelinsoiton TE-toimiston ammatinvalinnan ohjaajalta.

Ilmoitat haluavasi ensisijaisesti toimittajan työtä jostakin lehdestä. Tällaiset "piilotyöpaikat" eivät kierrä julkisessa työnvälityksessä, joten sinua rohkaistaan omatoimisuuteen ja etsimään työtä koko maan alueelta.

Olet viime aikoina enimmäkseen opiskellut, joten peruspäivärahan edellyttämä työssäoloehto ei täyty. Haet sen vuoksi työmarkkinatukea.

Kevät – syvemmälle pätkätyöviidakkoon

Kiroat itseäsi, kun et heti opintojesi alkaessa liittynyt liiton työttömyyskassaan. Ainoa säännöllinen tulosi on työmarkkinatuki (705 euroa kuukaudessa), josta maksetaan vielä verot. Asumistukea et saa, koska puolisosi on töissä.

Neljäsosa palkansaajista ei kuulunut ammattijärjestöön vuonna 2013. Nuoret ovat vanhempia harvemmin liiton tai työttömyyskassan jäseninä.

Selailet säännöllisesti te-toimiston nettisivuja, mutta yli 10 000 avoimen työpaikan joukossa on kerrallaan vain pari järkevältä kuulostavaa toimittajan pestiä. Haet niitä, mutta et pääse edes haastatteluihin. Työpaikat tuppaavat menemään tutuille työntekijöille, jotka ovat saaneet jalkansa oven väliin jo opiskellessaan työharjoittelujen kautta.

Vanhojen suhteidesi avulla saat lehtikeikkaa sieltä ja täältä, mutta freelancetyö ei motivoi. Keikkoja ei ole tarpeeksi elämiseen ja työmarkkinatukesi pienenee jokaisesta eurosta, jonka tienaat 300 euron kuukausitulojen yli.

Huhtikuussa sinua onnistaa ja saat kaverisi suosituksen avulla kahden kuukauden sijaisuuden aikakausilehdestä. Työn vuoksi on muutettava Helsinkiin, mutta toivot sopimuksen johtavan uuteen työsuhteeseen. Turusta ei media-alan töitä ole tarjolla muutenkaan, tuumaat optimistisesti.

Kesä – ei vieläkään jalkaa ovenväliin

Kahden kuukauden työpätkäsi Helsingissä ei johtanut jatkosopimukseen, sillä aikakausilehden toimituksessa vähennetään muutenkin väkeä. Toimituspäällikkö lupailee, että tarjolla voisi olla irrallisia vuoroja poissaolojen täyttämiseen. Niitä saadakseen sinun pitäisi kuitenkin jäädä Helsinkiin ja pääkaupungin vuokrataso hirvittää.

Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan lähes 40 prosenttia ammateista on ylitarjonta-ammatteja. Toimittajia on liikaa etenkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa

Taloudellinen riski on liian suuri, mietit kun palaat Turun TE-toimiston asiakkaaksi. Sinut ohjataan työnhakuvalmennukseen, missä arvioit jälleen kerran osaamistasi, kuuntelet ohjeita työhakemuksen tekemiseen ja muotoilet ansioluetteloasi houkuttelevamman näköiseksi. Valmennus tuntuu hyvälaatuiselta, mutta sinua turhauttaa. Ongelmasi ei mielestäsi ole puutteellisissa hakemuksissa vaan siinä, että media-alan työpaikat ovat kiven alla. "Tarvitsen suhteita toimituksiin, eikä niitä luoda täällä istumalla", toteat ammatinvalintapsykologille.

Psykologi kehottaakin sinua miettimään uraa täysin toisella alalla. Olet opintojesi ohella tehnyt jonkun verran sijaisuuksia peruskouluissa ja lukioissa. Voisitko työllistyä äidinkielen opettajana?

Syksy – paluu koulun penkille

Et enää jaksanut elää freelancetoimittajan epävarmuudessa. Hait yliopistoon opiskelemaan äidinkielen opettajalta vaadittuja pedagogisia opintoja täydennyskoulutuksena. Opiskelun tasaisuus tekee hyvää hermoille. Pätkätöitä tehdessä kaikki aika meni töihin, töiden etsimiseen ja tehdyistä töistä tiedottamiseen Kelalle.

Koska aloitit opiskelun parantaaksesi työllistymismahdollisuuksiasi, TE-toimisto on päättänyt tukea opintojasi työttömyysetuudella. Tämän päälle saat vielä työttömyysetuuden korotusta ja kulukorvausta. Käteen jää jopa kaksi kertaa enemmän rahaa kuin opiskelijoilla, jotka saavat pelkkää opintotukea.

Talvi – kuopattuja urahaaveita

Aiot suorittaa pedagogiset opintosi nopeasti, jotta pääset täysillä hakemaan opettajan töitä. Opintojen ohessa teet opettajan sijaisuuksia.

Haave toimittajan tai kirjailijan ammatista on toistaiseksi kuopattu, mutta se ei toistaiseksi vaivaa sinua yhtään. Pelkkä vuoden rimpuilu työpätkien ja työttömyyden suossa raastoi hermojasi tarpeeksi.